Anabel Flores istui kaksi viikkoa sitten San Salvadorin keskusaukion laidalla yhdessä kahden teini-ikäisen poikansa ja satojen muiden ihmisten kanssa ja odotteli lähtöä pitkälle vaellukselle kohti Meksikoa ja Yhdysvaltoja. Aiemmin aamulla 700 ihmistä oli jo lähtenyt matkaan, ensimmäisenä etappinaan Guatemalan vastainen raja.
40-vuotias perheenäiti oli viime keväästä asti miettinyt, kuinka voisi päästä pois jengiväkivallan riivaamasta El Salvadorista. Lähtöaikeet vahvistuivat, kun paikallisen jengin jäsenet hyökkäsivät hänen kotiinsa ja uhkailivat perheen 17-vuotiasta poikaa.
Matka Yhdysvaltoihin oli kuitenkin kallis ja vaarallinen. Salakuljettajalle olisi pitänyt maksaa 10 000 dollaria, ilman mitään takeita siitä, ettei joutuisi matkan aikana siepatuksi tai raiskatuksi.
Siirtolaiset tietävät Yhdysvaltojen tiukentuneesta rajavalvonnasta.
Kun uutisissa kerrottiin, että isompi ryhmä ihmisiä suunnitteli siirtolaiskaravaania El Salvadorin pääkaupungista kohti pohjoista, Anabel Flores päätti liittyä mukaan. Ajatus ihmiskaravaanista syntyi Facebook-ryhmässä. Esikuvana oli vastaavanlainen ihmiskaravaani, joka lähti liikkeelle San Pedro Sulan kaupungista Hondurasista pari viikkoa aiemmin.
Sen jälkeen El Salvadorista on lähtenyt kolme karavaania ja Hondurasista kaksi. Matkan varrella mukaan on tullut lisää ihmisiä Guatemalasta. Myös lapsiperheet ovat uskaltautuneet mukaan karavaaniin. Tuhansien ihmisten ryhmässä liikkumista on pidetty turvallisempana vaihtoehtona kuin yksin matkustamista.
El Salvador ja Honduras ovat maailman murhatilastojen kärjessä, eikä Guatemala ole kaukana takana.
Ensimmäiset Keski-Amerikan maista lähteneistä ihmiskaravaaneista ovat keskiviikosta lähtien alkaneet saapua Yhdysvaltain rajalle Meksikon Tijuanaan. Joukon arvioidaan kasvavan noin 3 000:een perjantaina aikana.
Matkan varrella Meksikossa paikalliset asukkaat ja järjestöt ovat jakaneet siirtolaisille ruokaa ja vettä ja tarjonneet kyytejä. Viranomaiset eivät ole estäneet matkantekoa, vaan lähes 3 000 siirtolaiselle on myönnetty väliaikaiset viisumit ja mahdollisuus hakea Meksikosta turvapaikkaa.
Tijuanassa paikalliset asukkaat kuitenkin vastustivat keskiamerikkalaisten tuloa väkivaltaisesti.
Useimmilla siirtolaisilla on vain pienet reput mukanaan, ja harva on kunnolla varautunut Meksikon ylänkömaiden kylmiin öihin. Pääkaupungissa Méxicossa viranomaiset pystyttivät amerikkalaisen jalkapallon stadionille avustuskeskuksen, jossa ihmisille annettiin huopia ja oikeusapua. Paikalla oli myös klovneja viihdyttämässä pieniä lapsia.
Vaikka osa siirtolaisista saapui tällä viikolla jo Tijuanaan, olivat hitaammin liikkuvat karavaaniryhmät vasta tulossa Méxicoon.
Siirtolaiset tietävät Yhdysvaltojen tiukentuneesta rajavalvonnasta ja sotilaiden lähettämisestä Meksikon vastaiselle rajalle.
”Ehkä Trumpin sydän kuitenkin kääntyy ennen kuin saavumme Tijuanaan”, arveli El Salvadorista tyttärensä ja vävynsä kanssa kilpailevien jengien taisteluja paennut Fatima del Carmen Al Jazeeran haastattelussa.
Tämän syksyn siirtolaiskaravaanit eivät ole ensimmäisiä Keski-Amerikan maista lähteneitä ihmiskaravaaneja. Ihmiset ilman rajoja -järjestön pääsiäisviikolla organisoima siirtolaisten ristivaellukseksi kutsuttu yli tuhannen ihmisen karavaani pyrki kiinnittämään huomiota siirtolaisten lähtömaiden ahdinkoon ja matkan aikana koettuihin vaaroihin.
Vuosien ajan siirtolaiset Keski-Amerikan maista liikkuivat pienemmissä ryhmissä busseilla tai vaaransivat henkensä salamatkustajina pohjoiseen kulkevien tavarajunien kyydissä.
Barack Obaman presidenttikaudella matkanteko vaikeutui, kun Meksikon viranomaiset perustivat Yhdysvaltojen tuella uuden rajavalvontayksikön ratsaamaan busseja ja tavarajunia ja palauttamaan siirtolaisia kotimaihinsa.
Vuonna 2015 Meksiko palautti Keski-Amerikan maihin 200 000 siirtolaista, yli puolet enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Samaan aikaan Yhdysvalloissa pidätettyjen luvattomasti maahan tulleiden keskiamerikkalaisten siirtolaisten määrä putosi 160 000:sta 70 000:een.
Guardian-lehden Meksikossa haastattelemat siirtolaiset puhuvat paitsi väkivallasta myös Keski-Amerikan maiden kuivuudesta ja ennustamattomaksi muuttuneesta ilmastosta. Aiemmin maissia, papuja ja kahvia tuottaneet pienviljelijät kertoivat menetetyistä sadoista, kun sateet jäivät tulematta kahtena vuonna peräkkäin ja sienitauti tuhosi kahvipensaat. Maata viljelemällä ei enää pystynyt elämään.
Tutkijoiden mukaan maissi ja kahvi ovat erityisen ilmastoherkkiä. Lämpötilan kohoaminen vähentää sateita ja lisää home- ja sienitauteja. Yli 70 prosenttia Keski-Amerikan maiden kahvitiloista kärsii kahviruosteesta, joka tuhoaa sadon.
Tuhoutuneet sadot pakottavat ihmiset hakemaan töitä kaupungista. Kaupungeissa heitä odottavat aseistetut jengit, jotka vaativat suojelurahaa.
”Monet lähtevät maasta väkivallan vuoksi, mutta itse asiassa ilmastonmuutos oli ongelman laukaiseva tekijä”, toteaa tutkija Stephanie Leutert Texasin yliopistosta.
uutiskirje 
