Kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset sopivat lehmänkaupoista vuoden 2015 marraskuussa. Kokoomus sai soteen valinnanvapauden ja keskusta maakuntansa. Puolueet juhlivat kompromissia hyvänä. Toisin kuitenkin kävi.
Sopimus aiheutti suuria ongelmia haastateltujen valmistelijoiden mukaan pitkin matkaa. Tämä käy selväksi Helsingin Sanomien (10.4.) saamasta valtioneuvoston kanslian tilaaman loppuraportin luonnoksesta.
Loppujen lopuksi valinnanvapautta hallituksen esittämässä muodossa oli mahdoton sovittaa perustuslain raameihin. Hallituksen esitystä yritettiin turhaan paikata moneen otteeseen perustuslakivaliokunnan vaatimusten mukaisesti.
Kokoomuksella on suora yhteys esimerkiksi 2000-luvulla paisuneen terveysalan jätin Mehiläisen johtoon.
Pääministeri Juha Sipilän hallitus kaatui soteen, jonka ongelmat juontuivat opposition lehmänkaupaksi nimeämästä sopimuksesta. Sekä kokoomus että keskusta kielsivät oman sote-rakennelmansa muutamassa päivässä ja marssittivat omat mallinsa kehiin.
Poliittisen ohjauksen reunaehdot mahdottomia
Hallituksen lehmänkaupoista seurasi kovia aikataulupaineita ja valmistelu muuttui hallitsemattoman monimutkaiseksi. Poliittinen ohjaus näyttää olleen luokatonta, kuten se on näkynyt julkisuudessa.
Ohjaus on ollut poukkoilevaa ja kaoottista. Valmistelua ohjasi ministeriryhmä, jonka toiminta oli ongelmallista. Ministeriryhmää johti perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).
Poliittisen johdon kokonaiskuva uudistuksesta on ollut epäselvä, ja kannanotot perusasioista ovat huojuneet, velloneet ja tuntuneet joskus kaoottisilta valmistelijoista.
Tästä huolimatta poliittinen ohjaus on ollut ”erittäin vahvaa” ja suhde virkavalmisteluun ”monesti ongelmallista”. Asiantuntijat ovat kokeneet poliittisen ohjauksen asettamat reunaehdot lähes mahdottomiksi.
Puolet lainvalmistelussa mukana olleista on sitä mieltä, että hankkeessa ei noudatettu hyvän valmistelun periaatteita. Poliitikot ovat yrittäneet vaikuttaa jopa lainsäädännön yksityiskohtiin ja keinoihin.
Pörriäiset olivat vauhdissa
Raportti nostaa esiin myös ulkopuolisen vaikuttamisen. Osa poliittisista käänteistä on arvioitu johtuneen vahvasta ulkopuolisesta vaikuttamisesta.
Vuoden 2017 lokakuussa keskustan kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen kirjoitti turhautuneena sote-neuvotteluista Facebookissa: ”Neuvottelut ovat pelkkää farssia, kun tekstejä yritetään hyväksyttää lankoja pitkin pörriäisissä…”
Heikkisen avautuminen kertoi, että keskustan ja kokoomuksen välillä oli pahoja jännitteitä. Keskusta nieli karvaan kalkin hyväksymällä kokoomuksen valinnanvapausmallin.
Kokoomuksella on suora yhteys esimerkiksi 2000-luvulla paisuneen terveysalan jätin Mehiläisen johtoon, jossa istuu entinen kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö yhteiskuntasuhteiden johtajan pallilla. Kokoomuslainen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty siirtyi Terveystaloon.
Paluu parlamentaariseen valmisteluun
Valtioneuvoston kanslian tilaama raportti tulee tarpeeseen. Hallitus on kyseenalaistanut opposition ja median valmisteluun kohdistuneen kritiikin. Selvitykseen on haastateltu kattavasti ja laajasti valmisteluun osallistuneita myös maakunnista.
Raportti toimii oppaana, miten asioita ei tule valmistella. Sote-uudistus jatkuu joka tapauksessa muodossa tai toisessa. Oppia kannattaa ottaa myös valtaisaan sotu-uudistukseen.
Raporttiin haastateltujen mukaan parlamentaarinen valmistelu tai laajapohjainen komiteavalmistelu olisivat sopivia näin isolle uudistukselle. Näitä molempia muotoja on kyseenalaistettu viime vuosina.
Uuden hallituksen pitää ottaa lusikka käteen, ja palata sote-uudistuksessa parlamentaariseen valmisteluun. Vaikeaa se tulee olemaan Sipilän hallituksen ylimielisen valmistelun jälkeen.
uutiskirje 