Suomen Elintarviketyöläisten liiton SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen pohti vappupuheessaan työaikakysymystä automaation ja digitalisaation valossa. Ne vähentävät työpaikkoja perinteisten ammattien osalta samalla kun syntyy uudenlaisia työtehtäviä.
– Tämä kehitys haastaa meidät, niin työnantajat kuin työntekijätkin hakemaan kestäviä ratkaisuja työuran aikana tapahtuvan kouluttautumisen osalta. Tämä kehitys myös kyseenalaistaa työajan pidentämisen vaatimuksen, se ennemminkin antaa pontta lyhyemmän työajan vaatimukselle.
Kuntonen ei vaadi työajan lyhentämisestä kautta linjan ansiotasoa alentamatta, vaikka sellaisellekin saattaisi hänen mukaansa olla tulonjakoon liittyviä perusteita. Mutta hän toteaa, että lyhemmistä kokoaikatyön työajoista ansiotasoa alentamatta saattaisi löytyä ratkaisuja työelämän joustavuuden lisäämiseen niin työntekijöitä kuin työnantajia hyödyttävällä tavalla.
– Niistä saattaisi löytyä myös ratkaisuja jotka antaisivat mahdollisuuksia kouluttautumiseen työuran nykyistä paremmin.
Nykyistä lyhyempää työaikaa kokoaikatyöjärjestelmiin on perusteltua Kuntosen mukaan vaatia silloin kun työaika sijoittuu työntekijän sosiaalisen elämän kannalta hankaliin ajankohtiin kuten iltaan, yöhön ja viikonloppuihin.
– Periaatteena olisi se, että enemmällä vapaa-ajalla korvataan hankalaa työajan sijoittumista.
Pyhät ja viikonloput korvattava jatkossakin
Työnantajapuolen vaatimukset sunnuntaityön 100 prosentin korotuksen poistamisesta työaikalaista ovat voimistuneet vuosi vuoden jälkeen. Kuntonen muistuttaa, että tuplahinnan tarkoitus on minimoida sunnuntaina teetettävän työn määrää yhteiskunnassa.
Pyhäpäivä ja viikonloput ovat yhäkin Kuntosen mukaan tarpeellisia. Kysymys on yhteiskunnan toiminnasta ja ihmisten elämän rytmittämisestä. Kuntosen mukaan on hyvä miettiä vaikkapa sen merkitystä, että viikonlopputyön lisääntymisen seurauksena vanhemmat olisivat yhä useammin eri päivinä töissä kuin heidän lapsensa ovat koulussa.
Työaikalaissa oleva sunnuntaityön sadan prosentin korvaus on Kuntosen mukaan syytä säilyttää.
– Sillä on oikeastaan entistäkin suurempi merkitys yhteiskunnan rytmittämisen kannalta.
Korjausliikkeen aika
Viimeisten neljä vuoden aikana suomalaisessa parlamentarismissa heikomman osapuolen suojaa ei enää nähty Kuntosen mukaan merkitykselliseksi.
– Ammattiliittojen jäsenet ovat useampaan kertaan joutuneet kokoontumaan mielenosoituksiin tai järjestämään poliittisia lakkoja puolustaakseen työntekijöiden oikeuksia ja työttömien turvaa.
Kuntonen toteaa, että mennyt hallitus teki itsestään työmarkkinaosapuolen mahdollistaen Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n vetäytymisen työmarkkinoiden neuvottelupöydistä ja siirtymisen lobbaritoimistoksi. Toisaalta menneen hallituksen työmarkkinoiden riidankylväjä järjestölle, Suomen Yrittäjille, tarjoama vaikutusvalta alkoi jo köhityttämään EK:ssakin.
– Nyt on korjausliikkeen aika. Tulevalta hallitukselta on syytä odottaa ja vaatiakin tasapuolista suhtautumista työmarkkinoihin ja niiden osapuoliin.
uutiskirje 
