Naisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutukseen tarvitaan tehokkaampia keinoja. Työkyvyttömyyseläkkeen vaihtoehdoksi tarjottu kuntoutus on lisännyt näissä tapauksissa työssäoloa vain parilla kuukaudella, selviää Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Eniten kuntoutuksesta hyötyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivät miehet ja mielenterveyden häiriöihin sairastuneet naiset.
Tutkimuksessa seurattiin 30–50-vuotiaiden kuntoutuksen vaikutuksia kolmen vuoden päähän. Kuntoutujien työssäolo kasvoi keskimäärin 2,6 kuukautta aikana verrattuna verrokkiryhmään.
Tutkimus on ensimmäinen laatuaan, sillä kuntoutujien työssäoloa verrattiin vastaavan ikäisiin ja terveysolettamalta samankaltaisiin ihmisiin. Tämä myös rajasi tutkittavia niin, että liki puolet kuntoutujista putosi vertailusta pois. Tutkimus kohdistui vertailusyistä vuosiin 2008–2010.
Tutkijoiden professori Eira Viikari-Junturan ja erikoistutkija Taina Leinosen mukaan kuntoutuksen tulokset ovat yllättävän heikot verrattuna siihen laitettuihin voimavaroihin. Toissavuonna kuntoutukseen käytettiin 151 miljoonaa euroa.
Eläkeyhtiöiden edustajat ovat eri mieltä. He huomauttavat, että työkyvyttömyys maksaa eläkekuluina peräti 1,8 miljardia euroa vuosittain. Siihen nähden kuntoutuksen hinta on pieni.
Pienikin työuran pidennys auttaa
Ylijohtaja Outi Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä huomautti, että pienikin työssäkäynnin pidennys lisää ihmisen turvaa, sillä eläke paranee. Kaksi vuotta lisää työssäkäyntiä nostaa eläkettä 3 prosentilla.
– Yksittäiselle ihmisille on tärkeää päästä takaisin työhön vaikka lyhyemmäksi aikaa. Lisäksi yhteiskunta hyötyy kuntoutuneesta verotuloina, sillä palkasta tulee aina enemmän veroa kuin työkyvyttömyyseläkkeestä tai sairauspäivärahasta, hän totesi.
– Pitää etsiä niitä konsteja, keinoja tai toimenpiteitä, joilla kuntoutus saadaan paremmin vaikuttavaksi. Kuntoutuksen kohdentaminen ja oikea-aikaisuus ovat avainasemassa.
Kuntoutukseen tarpeeksi ajoissa
Tutkimusaikavälin jälkeen osasairauspäivärahan käyttö on lisännyt kuntoutukseen hakeutumista. Antilan mukaan ihmiset ehtivät olla edelleen liian pitkään sairaana ennen kuntoutuksen alkamista.
Edellisellä hallituskaudella työskennellyt kuntoutuskomitean esitti 55 toimenpidettä työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi. Suurin osa toimenpiteistä on laittamatta käytäntöön. Myös osatyökykyisten työssäoloon haettiin ratkaisuja.
Antila toivoo, että seuraava hallitus jatkaa kuntoutuksen uudistamista.
uutiskirje 
