Ilmaston lämpeneminen ääri-ilmiöineen halutaan saada nopeammin kuriin kuin aiemmin päätettiin. Tämä on Suomen ja yhdeksän muun EU-maan tavoite, mutta kolmannes unionin jäsenvaltioista haraa tiukempaa aikataulua vastaan.
Suomi aikoo kuitenkin heinäkuussa alkavalla EU:n puheenjohtajakaudellaan rakentaa sopua, jotta Euroopan unionissa hiilidioksidipäästöt olisivat ns. nollatasolla vuonna 2050. Tämä tarkoittaisi, että Euroopan metsät ja pellot pystyisivät sitomaan tuolloin vapautuvan hiilidioksidin kokonaan.
Ratkaisematta on vielä ainakin, kuinka metsien hiilinielut lasketaan ja miten kompensoidaan työpaikat, jotka katoavat tiukempien päästötavoitteiden takia. Heinäkuun epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa pohditaan ilmastotavoitteiden vaikutuksia mm. kulutukseen ja talouteen.
Toisaalta on vaadittu, että vuoteen 2030 mennessä päästöt tulisi pudottaa 55 prosenttia, ei vain 40 prosenttia, vuoden 1990 tasosta.
Ympäristöministeriön mukaan Suomi ei voi ajaa yhtä aikaa molempia tavoitetta. Siksi tavoite on asetettu vuoden 2050 nollatasoon.
Vieläkin kovempia tavoitteita on esitetty. Ympäristöjärjestöjen mukaan lähiajan tavoitteet olisivat tähdellisemmät, jotta päästöt saataisiin vähenemään nopeasti.
Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen vuoteen 2035 mennessä merkitsisi mm. Suomessa päästöjen vähentämistä peräti 70 prosentilla. Suomen ilmastopaneelin mukaan tavoitteeseen päästään, jos toimia tehdään kaikilla sektoreilla.
Pariisin sopimus ei enää onnistuisi
Euroopan unionin linjaus nollatasosta olisi ympäristöministeriön mukaan merkittävä, sillä seuraava maailmanlaajuinen ilmastokokous pidetään joulukuun alussa Santiagossa Chilessä. Sitä ennen maailman valtionpäämiehet kokoontuvat pohtimaan ilmastokysymystä syyskuun lopussa New Yorkiin YK:n pääsihteerin ilmastokokoukseen.
Pariisin ilmastosopimus pitää Yhdysvaltain irtautumispyrkimyksistä huolimatta, vakuuttaa Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia.
Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut hänen mukaansa niin, että vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimus ei olisi enää mahdollinen. Tuolloin sovittiin, että maat sitoutuvat toimiin, joilla ilmaston lämpeneminen pidetään korkeintaan 2 asteessa vuoden 1990 tason verraten ja lämpeneminen pyritään rajoittamaan enintään 1,5 asteeseen.
Konkreettisista toimista sovittiin Katowicessa Puolassa viime vuonna. Jos sopimuksen nimessä olisi mainittu Pariisi, se ei olisi kelvannut Yhdysvalloille, Honkatukia kertoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut maan irtaantuvan Pariisin sopimuksesta. Honkatukian mukaan jää nähtäväksi, pysyykö Valkoinen talo ukaasin takana. Joka tapauksessa ensimmäisen kerran Yhdysvallat voisi ilmoittaa irtautumisestaan marraskuussa, ja ero astuisi voimaan vuoden kuluttua siitä. Tuolloin maan presidentinvaalit ovat juuri päättyneet.
Ay-liikekin eri mieltä tavoitteista
Euroopan ay-liike on jakautunut ilmastotavoitteen suhteen järjestöjen kotimaiden mukaan, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka kertoo.
Saksa ja Itä-Euroopan maat suhtautuvat nihkeästi kovempiin tavoitteisiin. Björkbacka huomauttaa, että Puolassa puheenjohtajuuskausi muutti kantoja hieman myönteisemmiksi nopeammille ilmastotavoitteille.
– Puolassa on nähty ay-liikkeen sisällä paljon edistystä, mutta se ei näy Puolan kansallisessa politiikassa.
Suomen ay-liike yrittää Björkbackan mukaan vaikuttaa kunnianhimoisten tavoitteiden hyväksymiseksi Euroopan ay-liikkeen sisällä.
uutiskirje 
