Somalinuoret mielletään helposti vain rotunsa edustajiksi eikä yksilöllisiä eroja nähdä. Nuorten kyvyt jäävät käyttämättä ja toiveet latistuvat, kun koulujen opinto-ohjaavat kehottavat somalisuomalaisia tyttöjä hakeutumaan lähihoitajiksi ja poikia linja-autonkuljettajiksi. Moni haluaa muuhun ammattiin.
Somaliliiton hallituksen jäsen, yrittäjä Abdullahi Yalahow Abdi sanoo, että hyvänkin koulutodistuksen saaneille somalinuorille suositellaan helposti ammatteja, joihin suomalaisia on aiempaa vaikeampi saada töihin.
Yalahow Abdin mukaan paljon parjattu taksiuudistus antoi noin 200–300 somalinuorelle mahdollisuuden uuteen ammattiin. Väyliä uusiin ammatteihin haetaan myös ulkomailta. Somalinuoria on lähtenyt lääketieteen opintoihin mm. Moldovaan ja Ukrainaan.
Maahanmuuttajanuorten ja maahanmuuttajataustaisten nuorten työsyrjintä alkaa ylitarkastaja Michaela Mouan mukaan jo koulupolulta. Hän työskentelee yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa.
Moua esittää, että opinto-ohjaajiksi pitää saada eritaustaisia ja erilaisista etnisistä ryhmistä tulevia ihmisiä. Jos oppilaan ammattinäkymiä on rajattu jo päivähoidossa ja koulussa eikä kotona tueta nuoren pyrkimyksiä, he ajautuvat aloille, joihin heillä ei ole motivaatiota.
Ongelmat peittyvät ennakkoluuloihin
Opinto-ohjaajat ja opettajat tulee Mouan mielestä kouluttaa huomaamaan omat ennakkoluulonsa ja rodullistaminen.
Esimerkiksi somalinuorten lukihäiriöt ja keskittymisongelmat laitetaan nyt helposti somalitaustan syyksi, vaikka kyseessä on nimenomaan yksittäisen nuoren ongelma, joka olisi ratkaistavissa oikealla tuella ja avulla.
Myös terveydenhuoltojärjestelmään tarvitaan lisää ymmärrystä. Neuvotteleva virkamies Anna Bruun työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa, että maahanmuuttajien ongelmiin tarjotaan helposti kotouttamispalveluita, vaikka kyse olisi terveysongelmista.
Bruun tähdentää, että valtaosalla maahanmuuttajanuoria menee hyvin ja he työllistyvät.
Rasismi näkyy työnhaussa
Moua muistuttaa, että Suomi on aina ollut monikulttuurinen. Meillä on asunut saamelaisia, romaneja, tataareja ja juutalaisia satoja vuosia ja kauemminkin.
Silti suomalaiset nousevat eurooppalaisessa selvityksessä kärkeen rasismissa. Suomessa suhtaudutaan kaikista EU-maista kielteisimmin Afrikan maista tulleisiin maahanmuuttajiin.
Samasta antaa viitteitä syksyllä julkaistava TEM:n tutkimus. Suomalaisille työpaikoille lähetettiin yhteensä 5 000 samansisältöistä työhakemusta venäläisillä, irakilaisilla, somalialaisilla ja suomalaisilla nimillä. Suomalaisilla nimillä varustetuista hakemuksista 36 prosenttia johti haastatteluun, mutta somalinimillä varustetuista hakemuksista vain 10 prosenttia.
Bruun kehuu Espoon hanketta, jossa kaupunki aikoo palkata samassa suhteessa maahanmuuttajataustaisia kuin heitä on kaupungin väestöstä. Bruunin mukaan valtio voisi tehdä samoin.
”Minua luultiin pitkään siivoojaksi”
Viestintäteknikko Mustafa Jama kertoo, että ensimmäisellä työpaikallaan häntä luultiin pitkään siivoojaksi.
Nuoren somalisuomalaisen ei uskottu pystyvän selviytymään ammatissaan. Jaman mukaan on raskasta olla silmätikkuna ja ansaita tunnustus ammattitaidolleen koko ajan uudelleen.
– Kritiikki oli raskasta, koska minun kotini on Suomi.
Hän halusi tekniikan alalle jo lapsena.
– Onneksi kävin liikuntapainotteista koulua, joten meitä kaikkia oppilaita kannustettiin eteenpäin. En ole koskaan pitänyt itseäni muita huonompana.
Jaman mukaan somalinuorten työllistymistä helpottaisi, jos nuorta pidettäisiin jo koulussa yhteiskunnan jäsenenä eikä ”vain maahanmuuttajan lapsena”.
Myös somalisuomalaisten nuorten asenteita tulisi Jaman mielestä hieman ravistella.
– Meitä somalisuomalaisia on jo monilla aloilla. Netistä saa tietoa eri ammateista ja opinnoista. Sanoisin neuvoksi: Älä anna periksi.
Somalinuorten työllistymisestä keskusteltiin Työllistymisen solmukohtia – kulttuurisesti notkeille nuorille oikeita töitä -tilaisuudessa Porin SuomiAreenassa.
uutiskirje 
