Työllisyys- ja työmarkkina-asiat ovat syksyn yksi kuumimmista politiikan aiheista. Työministeri Timo Harakalla (sd.) riittää kiirettä sukkuloidessaan eri tahoilla, sillä hallituksen kunnianhimoinen työllisyystavoite painaa päälle.
– Vahvistamme työllisyyspalveluita, autamme osatyökykyisiä työmarkkinoille, lisäämme palkkatukea, tuemme pk-yritysten työllistämistä, houkuttelemme kansainvälisiä osaajia, vahvistamme muutosturvaa ja jatkuvaa oppimista, Harakka luetteli hallituksen ja työmarkkinaosapuolten yhteisessä Kasvun ja luottamuksen seminaarissa sekä myöhemmin pitämässään tiedotustilaisuudessa.
Työvoimapalveluja on tarkoitus kehittää yksilölliseen, ohjaavaan ja valmentavaan suuntaan. TE-palvelujen resursseja lisätään. Yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa vahvistetaan tavoitteena työpaikkojen lisääminen.
Työmarkkinoilla on suuria ennakkoluuloja ja asennevammaa osatyökykyisiä, vammaisia, ikääntyneitä ja maahanmuuttajataustaisia kohtaan.
Harakka ja hallitus ovat joutuneet vyörytyksen kohteeksi. Hallituksen lääkkeitä 60 000 ihmisen työllistämiseksi seuraavan neljän vuoden aikana pidetään liian pehmeinä. Hallitus ei aio käyttää aktiivimallin tai kiky-sopimuksen tapaista keppiä.
Asenteet vinossa työmarkkinoilla osatyökykyisiä kohtaan
Hallitus arvioi, että suurin potentiaali löytyy ryhmistä, joissa työllisyys on matalaa. Syynä voi olla työttömyys tai työmarkkinoiden ulkopuolisuus. Ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset ja osa maahanmuuttajataustaisista löytyvät hallituksen listalta.
Kaikissa näissä ryhmissä työttömyys on keskitasoa korkeampi. Kepittämällä näitä ihmisiä ei työpaikkoja synny eikä kynnys työhön madallu. Hallitus voi lisätä tukia työllistämiseen, mutta tämäkään ei vielä auta.
Työmarkkinoilla on suuria ennakkoluuloja ja asennevammaa osatyökykyisiä, vammaisia, ikääntyneitä ja maahanmuuttajataustaisia kohtaan. Harakalla on kova urakkaa kääntää asenteita oikeaan suuntaa työmarkkinoilla.
Hallitus on saanut kiitosta, että suhtautuminen työttömiin ihmisiin on muuttunut. Työttömyydestä puhuttiin laaja-alaisesti eikä samaan syyllistävään sävyyn kuin edellisen hallituksen aikana.
Sipilän hallituksen hankala kiky-perintö
Hallituksella on välietappi vuoden päästä näihin aikoihin. Vuoden 2021 budjettineuvotteluissa pitää olla päätökset 30 000 työllisestä. Aikataulu on kireä, etenkin kun EU-puheenjohtajuus pitää hallituksen kiireisenä loppuvuoden.
Työelämäprofessori, ekonomisti ja talousvaikuttaja Vesa Vihriälä vaati tällä viikolla blogissaan jo kovempia otteita.
”Nyt tarvitaan vaikutuksiltaan vähintään yhtä voimakkaita työllisyyttä lisääviä toimia kuin edellisellä kaudella”, Vihriälä kirjoittaa viitaten kiky-sopimukseen ja aktiivimalliin. Vihriälä ei ole yksin vaatimuksensa kanssa.
Kiky-sopimus ja etenkin aktiivimalli suututtivat ay-liikettä. Kiky-sopimuksen korvauksettomasta 24 tunnin vuosittaisesta työajan pidennyksestä on tulossa iso kysymys syksyn työehtosopimusneuvotteluissa.
Kiista kiky-tunneista ei helpota työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä työpaikkojen luomiseksi. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ilmoitti tällä viikolle Ylen haastattelussa Teollisuusliiton tavoitteena olevan, ettei yhdessäkään liiton sopimuksessa ole kiky-tunteja.
Teknologiateollisuuden kovapintainen työmarkkinajohtaja Minna Helle on aivan eri mieltä. Tavoitteena on työajan pidennyksen jatkuminen.
Ay-liikkeellä näytön paikka
Hallituksen sekä työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöjen kolmikantakeskustelut alkavat toden teolla elokuun puolivälin jälkeen. Harakka on pyytänyt työmarkkinajärjestöiltä nais- ja miesehdokkaita seitsemään työryhmään.
Sipilän hallituksen aikana ay-liikettä työnnettiin hartiavoimin sivuraiteelle, mutta pääministeri Antti Rinteen (sd.) kaudella työmarkkinajärjestöt on otettu mukaan neuvottelupöytiin.
Tiedossa ei tosin ole miten hallitus suhtautuu, jos työmarkkinajärjestöt ovat erimielisiä. Onko työmarkkinajärjestöillä veto-oikeus, jos jompi kumpi sanoo ei. Työryhmissä on asioita, joissa ay-liike ja työnantajat joutuvat helposti napit vastakkain.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on toistuvasti vaatinut työttömyysturvan leikkauksia, joka ei käy vasemmistopuolueille. Myös paikallinen sopiminen saattaa johtaa kahnauksiin, etenkin kun mukaan kutsutulla Suomen Yrittäjillä on aivan oma linjansa paikalliseen sopimiseen.
Juttuun korjattu klo 14.46 työministeri Timo Harakan puoluekanta.
uutiskirje 
