Iisalmen Työvoimayhdistyksen etuoven portaita kaunistaa kukkapaljous. Sisään astuessaan hyvää ilmapiiriä ei voi olla huomaamatta. Välillä kukkii huumori, jopa työttömyydestä. Iisalmen Työvoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Lauri Nissinen, 67, on kysytty mies. Yksi pyytää tarkistamaan laskuja, toinen katsomaan ulos polkupyöriä.
– Täällä on toimelias henki. Jokainen tietää, että töitä on tehtävä. Jotkut ovat liiankin ahkeria, Nissinen kertoo.
”Tehkää työ niin hyvin, että se poikii uusia töitä” on toiminnanjohtajan mottona itselleen ja muille. Hän ei pelkästään opasta muita, vaan tekee itse samoja töitä. Iisalmen Työvoimayhdistys on pyörinyt kolmetoista vuotta omillaan ilman hankerahoitusta.
”Kaikki on positiivista, mikä kannustaa omaehtoisesti hakemaan työtä ilman pakkoa.”
Varsinkin isännöitsijät ja yrittäjät ovat kysyneet heiltä työvoimaa niin puutarhatöihin, siivoukseen, entisöintiin kuin rakentamiseen. Muut työttömien yhdistykset kyselevät neuvoja ja käyvät vierailemassa. Myös kotitalousvähennys on tuonut heille asiakkaita.
EU:n ruoka-apua yhdistys jakaa kahdesti vuodessa, ja esimerkiksi joulun alla he keräävät varoja vähävaraisille lapsiperheille. Näin Iisalmen kaupunki tulee vastaan tilavuokrassa.
Työtulotuki saa kiitosta
Iisalmen Työttömät vaihtoi 2016 nimensä Iisalmen Työvoimayhdistykseksi. Nissisen mukaan nimen vaihto ”passiivisesta aktiiviseksi” kannatti. Nyt yritykset ja yksityiset ihmiset tietävät, mistä kysyä työvoimaa.
Toiminnanjohtajan lisäksi palkkaa saavat siistijä ja toimistotyöntekijä, yksi suorittaa oppisopimuskoulutusta. Palkkatukea saa kaksi henkilöä, kun aikaisemmin heitä saattoi olla kymmenkunta.
– Jos palkkatuesta ei joutuisi maksamaan veroa, se kannustaisi ihan eri tavalla. Taloudellinen aktivoiminen on paljon järkevämpää kuin se, että ihmiset joutuvat kituuttamaan liian pienellä palkalla, Nissinen tähdentää.
Toiminnanjohtaja on itsekin palkinnut yhdistyksen työntekijöitä joululahjarahoilla. Hän on seurannut hyvillä mielin uuden hallituksen toimia.
– Hallituksen uudet toimenpiteet ovat erittäin kiitettäviä. Työtulotuki on työministeri Timo Harakalta hyvä veto. Kaikki on positiivista, mikä kannustaa omaehtoisesti hakemaan työtä ilman pakkoa.
Nissinen tuli mukaan Iisalmen Työttömien toimintaan 2004 toiminnanohjaajaksi. Vielä silloin työttömien yhdistyksiä oli 250. Nyt niitä on enää noin kahdeksankymmentä. Toiminnanjohtaja harmittelee työttömien yhdistysten alasajoa hankerahoitusten ja hyvien toimintakulttuurien puuttuessa.
Yhteistyö kaupungin henkilöstön ja paikkakunnan yritysten kanssa on ollut Iisalmen Työvoimayhdistyksellekin elinehto. Nissinen on Iisalmen kaupungin teknisen jaoston jäsen.
Aktiivimalli ei työllistänyt
Lauri Nissisellä on mielessä monia kannustavia tapauksia yhdistyksensä toiminnasta. Yksi heistä on parikymppinen nuori nainen. Häneltä oli jäänyt lukio kesken, ja arjen hallinta oli kadoksissa. Tilanne parani tuen myötä. Nykyisin hän työskentelee maisterina kansainvälisissä tehtävissä.
Toiminnanjohtajalla on omaa kokemusta työttömyydestä viiden vuoden ajalta. Hän on työskennellyt esimerkiksi panostajana, VR:llä ja sahalla. Nissinen on ollut pitkään Työttömien Keskusjärjestön toiminnassa. Se on antanut valtakunnallista näköalaa työttömien tilanteeseen ja edunvalvontaan.
– Täällä Iisalmessakin yli 30 henkeä putosi toimeentulotukiluukulle aktiivimallin myötä, kun he eivät löytäneet täältä töitä. En tiedä ketään, joka olisi saanut niitä aktiivimallin kautta. Tämän hallituksen paras saavutus olisi, kun purkaisivat sen.
Työllisyysvaroja pitäisi Nissisen mielestä voida siirtää kunnalta toiselle sen mukaan, missä on eniten tarvetta. Hän tekee töitä mielellään, vaikka eläke jo iän puolesta kutsuisi. Näillä näkymin hän jatkaa tehtävässään ainakin vuoden loppuun.
– Harmittaa ajatuskin, että pitäisi siirtyä eläkkeelle.
Työttömyyden kierre
”Kuin kotiin tulisi” merkonomi ja media-assistentti Teija Viljanen, 37, kuvaa arjen tunnelmiaan Iisalmen Työvoimayhdistyksessä. Viljanen pääsi sinne palkkatuella kesäkuussa 2018 kahdeksaksi kuukaudeksi. Nyt hän on työttömänä, mutta työskentelee heillä vapaaehtoisena. Viime aikoina hän on maalannut aitaelementtejä.
– Aika monta vuotta, kuuluu Viljasen vastaus kysymykseen, miten pitkään hän on ollut kaiken kaikkiaan työttömänä.
Työhakemuksien lähettäminen ja haastatteluissa käyminen ei ole tuottanut työpaikkaa. Viljanen on törmännyt netin keskustelupalstoilla näkemyksiin, joiden mukaan työttömyys on työttömien omaa syytä. Se tuntuu kohtuuttomalta.
– Aika pitkäveteistä se työttömyys on. Joutuu pähkäilemään, mihin rahat riittävät. Liiton rahat menevät melkein kokonaan vuokraan.
Aktiivimallin aktiivisuusehdon Viljanen sai täytettyä Työvoimayhdistyksellä. Silti se sapetti.
– Aktiivimallin tullessa tuntui, että silläkin työttömiä rangaistaan. Uusi hallitus saisi purkaa sen aika nopeasti. Siitä ei ole ollut mitään muuta kuin haittaa, hän sanoo.
Palkkatukiaika pidemmäksi
Iisalmen Työvoimayhdistyksen puheenjohtaja Risto Liimatta, 51, aloitti kesäkuussa työnjohtajana palkkatuella. Sitä ennen hän ehti olla kaksi vuotta työttömänä. Nyt hän auttaa ja tukee mielellään kuntouttavassa työtoiminnassa mukana olevia.
– Tämä on erittäin hyvä palvelukokonaisuus pienellä paikkakunnalla, hän toteaa.
Aiemmin Liimatta on työskennellyt esimerkiksi maalarina ja kiinteistötyöntekijänä. Myöskään Liimatta ei anna kiitosta aktiivimallille. Se oli hänen mielestään epäonnistunut jo syntyessään.
– Työttömät siinä kärsivät. Nykyinen yhteiskuntamalli ei suoranaisesti suosi työttömiä.
Pienyritysten verotuksen keventäminen auttaisi Liimatan mukaan työllistämisessä. Hän kannattaa myös ajatusta palkkatuen verottomuudesta. Palkkatukiaikakin voisi olla pidempi. Esimerkiksi kahdessa vuodessa ehtisi jo järjestää elämänsä parempaan kuosiin.
– Se auttaisi varsinkin heitä, joilla on lainoja maksettavana, Liimatta kiteyttää.
uutiskirje 