Elina Vainikainen: Koulutuksella voidaan tasata lasten ja nuorten lähtökohtien eroja

Helsingissä vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaana oleva Elina Vainikainen toteaa, että oikeus laadukkaaseen ja tasa-arvoiseen koulutukseen on ollut vasemmistolle tärkeää kautta aikojen.

– Siitä on syytä pitää kiinni tänäkin päivänä. Koulutuksella voidaan tasata lasten ja nuorten lähtökohtien eroja ja siten tasa-arvoistaa muutakin yhteiskuntaa.

Vainikainen toimii Vasemmistofoorumin tiedottajana ja hän on vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen. Hänet tunnetaan myös Kansan Uutisten jalkapallokolumnistina.

Vainikainen muistuttaa, että esimerkiksi kaikille yhteisen peruskoulun ja maksuttoman korkeakoulutuksen merkitys suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisuudessa on suuri.

– Tämä on itselleni myös henkilökohtaisesti tärkeä kysymys, sillä duunariperheen lapsena en välttämättä olisi toisenlaisessa yhteiskunnassa voinut kouluttautua yliopistossa, enkä ehkä edes lukiossa.

Yhdenvertaisuus ei itsestäänselvyys

Vainikainen sanoo, että valitettavasti kasvatuksen ja koulutuksen yhdenvertaisuus ei ole Helsingissäkään mikään itsestäänselvyys.

– Koronasta ei saa tulla koulutusleikkuria. Viime vuosina monella koulutuksen sektorilla on tingitty liikaa, ja korona on korostanut näitä kehityskulkuja. Ryhmäkoot ovat liian suuria, opiskelijahuoltoa, kuten koulukuraattorien ja koulupsykologien palveluita, on tarjolla aivan liian vähän, ammatillisten oppilaitosten lähiopetuksesta on karsittu eivätkä opetustilat ole aina terveellisiä ja tarkoituksenmukaisia.

Tämä on Vainikaisen mukaan omiaan kiihdyttämään eriarvoistumista.

– Kuten korona-ajalta tiedämme, ne lapset ja nuoret, jotka muutenkin pärjäävät elämässään hyvin, hanskaavat myös haastavat tilanteet, mutta heikommassa asemassa olevat ja enemmän apua opinnoissaan tarvitsevat ovat ongelmissa.

Opinto-ohjauksella tärkeä rooli

Vainikaisen mielestä kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvoisuutta on lähestyttävä laajemmin kuin vain opetuksen laadun ja saatavuuden kautta. Koronasta toivuttaessa opinto-ohjauksen rooli tulee olemaan todella tärkeä, ja samoin opiskelijahuollon palveluille on turvattava riittävät resurssit.

– Samoin on satsattava moniammatillisen tuen tarjoamiseen yhteistyössä sosiaalipalveluiden ja nuorisotyön kanssa. Itselleni tärkeää on myös se, miten lapset ja nuoret kohdataan kasvatuksen ja koulutuksen piirissä kunnioittavasti yksilöinä.

– Kun yhteiskunta moninaistuu ja tietämyksemme esimerkiksi erilaisista vähemmistöistä kasvaa, tämän ymmärryksen on välityttävä myös ammattikasvattajille. Helsingissä on tehty erinomaista työtä opettajien kouluttamisessa rasisminvastaisuuteen ja kulttuuriseen moninaisuuteen, ja toivoisin lisäoppia myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta sekä sukupuolisensitiivisestä työotteesta, sanoo Vainikainen.

Vainikainen pitää tärkeänä, että huolehditaan kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten hyvinvoinnista, reiluista työehdoista ja -oloista.

– Paitsi koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten sisäisenä asiana, yhdenvertaisuus on huomioitava myös koko palveluverkoston tasolla. Koulujen eriytyminen pitää torpata, varhaiskasvatusta ei tule yksityistää ja koulu- ja päiväkotipaikka olisi saatava mahdollisimman läheltä kotia.