KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

”Venäjällä ei ole järkevää syytä aloittaa uusia sotatoimia, vaan kyse on Venäjän voimannäytöstä Ukrainalle ja Yhdysvalloille”

Ukrainalaissotilaita etulinjassa.

Ukrainalaissotilaita etulinjassa. Kuva: Lehtikuva/Str

Venäjän ja Ukrainan kiristyvät välit vaikuttavat niin Yhdysvaltain kuin EU:n politiikkaan.

STT–Mimma Lehtovaara
7.4.2021 14.32
ILMOITUS
ILMOITUS

Venäjän ja Ukrainan kärjistyneet äänenpainot ja sotilaiden uudelleenryhmittely maiden rajapinnassa vaikuttaa sittenkin enemmän uholta kuin askeleelta kohti kiihtyviä sotatoimia. Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista arvioi, että Venäjä haluaa pelotella sekä länttä että Ukrainaa, mutta samalla se luottaa pystyvänsä hallitsemaan tilannetta.

– En usko, että Venäjä valmistelee uusien sotatoimien aloittamista. Venäjällä ei ole järkevää syytä aloittaa uutta sotilasoperaatiota, vaan kyse on Venäjän voimannäytöstä Ukrainalle ja Yhdysvalloille. Tästä kertoo myös se, että joukkojen siirtoa Ukrainan rajalla ei ole edes yritetty peitellä.

Venäjän ja Ukrainan suhteet ovat viime aikoina kiristyneet, sillä Venäjä on tuonut joukkojaan maiden rajaseudulle sekä miehitetylle Krimin niemimaalle. Ukrainan maavoimat on puolestaan ilmoittanut aloittavansa reserviläisten sotaharjoitukset maan eteläosassa.

Lavikaisen mielestä Venäjä yrittää painostaa Ukrainaa toteuttamaan Minskin sopimusta haluamallaan tavalla. Sopimuksen tarkoituksena on ollut vakauttaa tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä, lopettaa sotatoimet Itä-Ukrainassa ja ylläpitää tulitaukoa. Alkuperäinen sopimus solmittiin syksyllä 2014 Venäjän Krimin-miehityksen jälkimainingeissa ja sitä täydennettiin talvella 2015.

– Yleensä kun Venäjä käyttää asevoimiaan näihin voimannäyttöihin, se arvioi mahdollisuutensa aika hyväksi. Se tietää, että vastapuoli yrittää kuitenkin liennyttää. Mutta jos tarkoituksena on saada Ukraina taipumaan Venäjän vaatimuksiin Minskin sopimuksen toteuttamisessa, mahdollisuudet ovat uskoakseni heikot, Lavikainen kuvailee.

”Mitäs te nyt tällaisesta hermostutte”

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) erottelee konfliktin tuoreimmassa käänteessä kaksi puolta. Ensinnäkin, mikä on joukkojen liikutteluun liittyvä tarkoitus.

– Onko kyse harjoittelusta vai sotilaallisen läsnäolon lisäämisestä, sillä on vissi ero.

Toiseksi, puheet ovat koventuneet. Ukrainan tavassa esittää asiaa tuodaan esiin pelkoa, että jotain uutta kielteistä on tapahtumassa. Samaan aikaan Venäjä vähättelee toimintaansa ja kertoo sen olevaan normaalia.

– Että mitäs te nyt tämmöisestä hermostutte, Haavisto havainnollistaa.

Haavisto huomauttaa, että kokonaisuus lisää kansalaisten epävarmuutta, levottomuutta ja painetta ukrainalaispäättäjiin siitä, reagoidaanko tarpeeksi jyrkästi ja siihen, olisiko paikallaan vastata tarvittaessa sotilaallisesti.

EU:n tulisi Haaviston mielestä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota Ukrainaan, eikä vain turvallisuuspolitiikan vuoksi.

– Turvallisuusasioiden lisäksi ajattelen, että talouskehityksen vakaus ja työpaikkojen luominen on osa laajaa turvallisuutta. Ukrainan osalta nousevat esille talousnäkymät, korruption vastaisuus ja tämäntyyppiset asiat, jotka ovat hyvin tärkeitä Ukrainan sisäiselle kehitykselle.

Ei näkymää paremmasta suurvaltojen välillä

Venäjän suhde Ukrainaa tukevaan Yhdysvaltoihin pysyy huonona presidentti Joe Bideninkin hallinnon aikana, uskovat sekä Lavikainen että johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

– Yleistä suhteiden paranemista ei tapahdu, mutta joissain erityiskysymyksissä yhteistyötä voi löytyä. Presidentti Bidenin hallinnolla ei selvästikään ole tarvetta erityisesti lähteä liennyttämään tai parantamaan suhteita. Nähdään, että ollaan tavallaan umpisolmussa, Salonius-Pasternak sanoo.

Toisaalta Yhdysvallat on hänen mukaansa valmis tarvittaessa reagoimaan voimakkaasti, jos Venäjän toiminnalla olisi vaikutuksia maailmanjärjestykseen tai Yhdysvaltain liittolaisiin.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että huonot suhteet on hyväksytty Venäjälläkin.

– Venäjä ei välitä Yhdysvaltain ja muun maailman paheksunnasta, koska suhteet ovat jo valmiiksi huonot.

Samoilla linjoilla on Lavikainen.

– Ennen (marraskuun) presidentinvaaleja hyväksyttiin yleisesti, että valittiinpa Biden tai Donald Trump, niin huonosti menee. Kyllä Venäjä Trumpia olisi pitänyt parempana, mutta ei niin paljon parempana, että se olisi merkittävästi parantanut näkemystä Yhdysvaltain-suhteesta.

– Venäjä haluaa näyttää voimakkaalta, jotta se otetaan vakavasti. En usko, että tässä olisi toiveita Yhdysvaltain myönnytyksille.

EU, Venäjä, energia ja Navalnyi

Euroopan unionissa ei katsota Venäjän uusimpia Ukraina-toimia hyvällä. Ne kun ovat vain yksi uusi lenkki pitkässä ja kielteisessä tapahtumasarjassa.

Lavikainen huomauttaa, että Ukrainan vuoden 2014 kriisin alkamisen jälkeen on tapahtunut paljon. Esimerkiksi venäläisen kaksoisagentin Sergei Skripalin ja tämän tyttären sekä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin myrkyttämiset ovat Lavikaisen arvioissa avanneet varsin monet silmät EU:ssa.

– Nyt on aika huono hetki alkaa eskaloida tilannetta Ukrainassa.

EU:n voimakkain keino olisi sanktioida energiakauppaa, jolle sotatoimien kiihdyttämisen jälkeen voisi löytyä EU-maista tukea enemmän kuin aiemmin.

– Siinä ei olisi kyse välttämättä (Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken) Nord Stream 2:n perumisesta vaan esimerkiksi siitä, että kaasua ylipäätään ostettaisiin Venäjältä vähemmän. Jos tämä ovi avataan kerran, siihen on helppo palata myöhemmin. En usko, että Venäjä tätä oikeasti haluaisi.

– Se on myös yksi syy siihen, että en usko Venäjän haluavan käynnistää uutta sotilasoperaatiota Ukrainassa.

Navalnyista on muodostumassa kiviriippa ja mainehaitta presidentti Vladimir Putinin hallinnolle, joka mitä ilmeisimmin toivoo, että Navalnyi unohdettaisiin ”sinne vankilaan”, Lavikainen arvioi.

– Näin ei ilmeisesti ole ainakaan nyt käymässä. Kaikki nämä uutiset siitä, että hän ei saa kunnon lääketieteellistä hoitoa tai häntä käytännössä kidutetaan valvottamalla, niillä voi olla iso vaikutus, miten Venäjää katsellaan Euroopan unionissa.

Venäjä on kiistänyt osallisuutensa myrkytyksiin.

Naton ovi raollaan Ukrainalle?

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati tiistaina sotilasliitto Natoa nopeuttamaan prosessia Ukrainan Nato-jäsenyydestä.

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorin Matti Roiton mielestä ovi Natoon ei Ukrainalle noin vain avaudu. Venäjä luonnollisesti vastustaa sitä ankarasti.

Roiton mukaan Venäjä ei epäröisi turvautua painostamiseen ja jäsenyysneuvotteluiden hidastamiseen ja haittaamiseen.

– Painetta lisättäisiin retorisesti, informaatiovaikuttamisella ja muulla vastaavalla. Pyrittäisiin nostamaan poliittista painetta niin, että jäsenyyspäätöksen tekemisen kynnys kasvaisi niin suureksi, että sitä harkittaisiin ainakin uudestaan.

Venäjä valmistautuisi vaikuttamaan myös Naton sisäisiin suhteisiin, arvioi Roitto.

– Yhdysvaltojen ja Nato-liittolaisten välit olivat koetuksella jo Trumpin aikana, ja on näitä puolustuspoliittisia investointivajeita ja muuta vastaavaa. Venäjä löisi jo olemassa oleviin rakoihin kiilaa.

Yhdysvallat on pitkään arvostellut Nato-liittolaisiaan niiden puolustusmäärärahojen liian alhaisesta tasosta.

Päätös Ukrainan Nato-jäsenyydelle ei välttämättä olisi helppo Yhdysvalloillekaan, sillä jo pelkästään sisäpoliittisesti asian vieminen eteenpäin voisi osoittautua vaikeaksi, Roitto pohtii.

Natossa on 30 jäsenvaltiota. Sen tuoreimpia jäseniä ovat Montenegro ja Pohjois-Makedonia, jotka hyväksyttiin liittoon vuosina 2017 ja 2020. Sitä ennen Nato laajeni vuonna 2009, jolloin siihen liittyivät Kroatia ja Albania. Nato perustettiin vuonna 1949.

Yhdysvallat tukee Ukrainaa ja edellyttää vastinetta

Presidentti Biden keskusteli kuun alussa Ukrainan Zelenskyin kanssa ja vahvisti Yhdysvaltain jatkossakin tukevan vankkumattomasti Ukrainan itsemääräämisoikeutta sekä maan pyrkimyksiä kohti demokraattista oikeusvaltiota.

Myös Yhdysvaltain taloudellinen tuki Ukrainalle on viime vuosina ollut huomattava.

Vastineeksi tuestaan Yhdysvallat haluaa, että Ukraina toteuttaa sisäisiä uudistuksia muun muassa korruption kitkemisessä ja oligarkkien vallan vähentämisessä, Salonius-Pasternak huomauttaa.

– Halutaan tukea Ukrainaa laajasti, mutta samalla tehdään selväksi, että tukea ei anneta ehdoin tahdoin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Uusimmat

Magdalene Ngimoe ja Char Tito, Kakuman aavikkolukion oppilaat, valmistavat tuoleja mathenge-puusta.

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
03

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
04

1800-luvun taudit palanneet Britanniaan – yhtenä syynä sosiaaliturvan ja julkisen terveydenhuollon leikkaukset

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään