Valtioneuvosto teki tänään periaatepäätöksen fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Tiekartan keinoilla on tarkoitus puolittaa kotimaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä ja nollata ne vuoteen 2045 mennessä.
Vasemmistoliiton kansanedustajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Juho Kautto, ympäristövaliokunnan jäsen Mai Kivelä ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen Merja Kyllönen pitävät tiekartan toimia hyvänä alkuna.
– Tavoite päästöttömästä liikenteestä vuoteen 2045 mennessä oli yksi vasemmistoliiton eduskuntavaalitavoitteista. On hienoa, että tavoite on kirjattu nyt myös tiekarttaan, Kivelä sanoo.
”Kävely ja pyöräily edistävät kansanterveyttä”.
Kolme vaihetta
Tiekartan ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tukiin ja kannusteisiin, jotka koskevat muun muassa biopolttoaineiden jakelua, sähkö- ja kaasuautojen hankintaa ja jakeluinfraa sekä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.
Toinen vaihe sisältää erilaisia keinoja, joiden päästö- tai kustannusvaikutuksista tarvitaan vielä lisää tietoa. Niitä ovat esimerkiksi etätyön, yhdistettyjen kuljetusten ja liikenteen palveluiden edistäminen.
Kolmannessa vaiheessa valmistellaan liikennevero, joka perustuu fossiilisten polttoaineiden kansalliseen päästökauppaan sekä ajokilometreihin ja tieluokkiin .
– Iloitsen siitä, että valtion tuilla kestävä liikkuminen tuodaan yhä paremmin tavallisten kansalaisten ulottuville. Erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen helpottaa vähävaraisenkin arkea, Juho Kautto sanoo.
– Suomen logistisen kilpailukyvyn ja ammattiautoilijoiden elinkeinon turvaamiseksi tulee selvittää myös kestävästi tuotetun ammattibiodieselin käyttöönottoa. Me lähdemme siitä, että siirtymän päästöttömään liikenteeseen on oltava kokonaisuutena oikeudenmukainen.
Merja Kyllönen muistuttaa siitä, että tiekartan toimilla on myös muita suotuisia vaikutuksia.
– Kävely ja pyöräily edistävät kansanterveyttä, ja kotimaassa tuotettujen vaihtoehtoisten energia- ja liikenneratkaisujen käyttö vähentää Suomen riippuvuutta öljyntuottajamaista ja mahdollistaa entistä paremmin myös vanhempien ajoneuvojen muuntamista vähäpäästöisemmiksi, Kyllönen sanoo.
Kolmas vaihe on ehdollinen
Kolmas vaihe eli muun muassa uuden liikenneveron valmistelu on ehdollinen. Siihen edetään, mikäli aiemmat kansalliset toimet ja EU-tasolla tehtävät ratkaisut osoittautuvat riittämättömiksi.
– Nyt valmistellut keinot ovat hyvä alku, mutta meidän täytyy olla itsellemme rehellisiä ja valmistautua siihen, etteivät ne tule riittämään etenkin, kun maankäyttösektorin ilmastotoimissa on otettu takapakkia, Mai Kivelä sanoo.
Hän painottaakin sitä, että kansallista päästökauppaa ja uutta liikenneveromallia tulee koko ajan valmistella huolella siltä varalta, että tarvitaan vielä vaikuttavampia päästövähennyskeinoja.
Vasemmistoliiton kansanedustajat muistuttavat myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.
– Olivat lähitulevaisuuden ratkaisut mitä tahansa, niiden tulee olla vähäpäästöisten lisäksi sosiaalisesti oikeudenmukaisia. Mahdolliset polttoaineveronkorotukset on kompensoitava pienituloisille, ja korvaukset haja-asutusalueilla asuville ovat myös teknisesti aivan mahdollisia toteuttaa, Kautto sanoo.
Juttua korjattu 6.5. 15.10: Otsikko ”Hallituksen tiekartta fossiilittomaan liikenteeseen sisältää uuden ehdollisen liikenneveron” on muutettu muotoon ”Näin liikenteen päästöt on tarkoitus saada nollattua – vasemmistosta vaaditaan korvauksia pienituloisille ja haja-asutusalueille”. Lause ”Kolmas vaihe eli uuden liikenneveron valmistelu on ehdollinen” on muutettu muotoon ”Kolmas vaihe eli muun muassa uuden liikenneveron valmistelu on ehdollinen”.
uutiskirje 