Yritykset valittavat osaavan työvoiman puutetta ja oikeisto sekä elinkeinoelämä tarjoavat ratkaisuksi työttömyysturvan heikentämistä.
Työttömien Keskusjärjestön mukaan syy on työvoimapalvelujen ongelmissa. Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste työllisyyspalveluissa oli heinäkuussa vain 23,3 prosenttia. Korona-aikana työllisyyspalveluissa olevien määrä on laskenut neljäsosalla pitkäaikaisesta keskitasosta.
Moni palvelua kaipaava työtön on siten jäänyt syrjään oman onnensa nojaan, järjestö kertoi keskiviikkona.
– Kolmannella sektorilla ihmetellään, mistä asia kiikastaa ja missä ovat työvoimapalveluiden lähettämät asiakkaat. Työllistämiseen on käytettävissä varoja ja paikkoja on vapaana, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
Jos palveluohjaukseen tarvittavia resursseja on työllisyyspalveluissa liian vähän, valtion ja kuntien tulee laittaa enemmän panostuksia heti, että saadaan työnvälityspalvelut toimimaan, hän vaatii.
Mikäli varsinaiset työllisyyspalvelut ovat tukossa, asiakastarpeita voidaan kartoittaa myös kolmannen sektorin turvin esimerkiksi lyhyillä työkokeiluilla tai muilla vastaavilla toimenpiteillä, jotta saadaan työvoima nopeasti liikkeelle, Haapakoski ehdottaa.
Työttömien järjestön mukaan edelleenkin TE-toimistoissa ovat ovet kiinni, ja virkailijaa tapaamaan pääsee vain ajanvarauksella.
– Palveluiden tuloksena tulee muodostua työtakuu. Työnhakijoita on edelleen monin verroin enemmän kuin työpaikkoja, toteaa Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.
Yli viisikymppiset eivät kelpaa
Keskusjärjestön mielestä etuuksien vähentämisen nimissä tehty työllisyyspolitiikka ei ole inhimillisesti kestävää eikä tehokasta.
Tahmeasti alkanut työllisyyden kuntakokeilu näyttää järjestön mukaan viittaavan siihen, että työllisyyspalveluilla on iso merkitys sille, että kohtaanto-ongelmaa saadaan ratkaistua.
– Luonnollisesti tämä tarkoittaa nykyistä suurempia julkisia investointeja työllisyyden hoitoon ja se näkyy lyhyemmällä tähtäimellä valtion budjetissa isona menona. Meillä keskusjärjestössä on kokemusperäinen vankka usko, että pitkällä tähtäimellä työllistymisen hyvinvointivaikutukset tuovat niin paljon hyvää yhteiskunnalle, että nämä investoinnit palautuvat Haapakoski sanoo.
Pitkäaikaistyöttömyyden nousu kertoo Hirsjärven mielestä siitä, että työnantajille eivät kelpaa yli 50-vuotiaat työnhakijat, pitkäaikaistyöttömät, osatyökyiset tai työkokemusta vailla olevat.
uutiskirje 
