Hallitus ja oppositio ottivat keskiviikkona tiukasti yhteen taloudesta, kun käsittelyssä olivat vaihtoehtobudjetit. Opposition keskeinen syytös vaihtoehtobudjeteissaan on Suomen velkaantuminen.
– Suomalaiset ymmärtävät, että pikavipeillä eläminen joskus loppuu. Ja, että velkaantumisen kierre on hyvä katkaista silloin, kun sen vielä itse pystyy tekemään, sanoi Timo Heinonen (kok.).
Vain hetkeä aiemmin valtiovarainministeriö tiedotti, että Suomi ottaa tänä vuonna kahdeksan miljardia euroa vähemmän velkaa kuin oli ennakoitu. 11,7 miljardin euron nettolainanottotarpeesta toteutuu vain 3,7 miljardia.
Velkasuhde puolestaan pienenee vajaaseen 68 prosenttiin.
Vasemmistoliiton Jussi Saramo sanoi valtion ottavan tänä vuonna vähemmän velkaa kuin monena vuona, joina kokoomus oli vallassa. Tämä aikana, kun koronakriisistä ei ole täysin toivuttu.
– Me olemme koko ajan sanoneet, että tämä on hyvää suhdannepolitiikkaa. Elvytys kyllä maksaa itsensä takaisin. Se että pienituloisten kulutuskysyntää pidetään yllä ja sosiaaliturvaa ei leikata, on vastuullista politiikkaa.
– Mitä esittää kokoomus tässä tilanteessa? Te esitätte paluuta epäonnistuneeseen suurituloisia suosivaan politiikkaan, jossa velkaa otetaan veronalennuksiin ja työttömyyteen.
Epätasapaino alkoi kokoomuksen aikana
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi vaihtoehtobudjetteja analysoidessaan, että valtion tulot ja menot eivät ole olleet tasapainossa yli kymmeneen vuoteen.
– Kokoomusjohtoisten hallitusten aikanahan tämä tie alkoi, Saarikko mainitsi.
Valtiovarainministeri muisteli, että kymmenen vuotta sitten silloinen hallitus tavoitteli tasapainoa mittavilla leikkauksilla ja veronkiristyksillä.
– Se johti näivettymiseen ja hitaan kasvun tielle.
Perussuomalaiset taas eivät esitä vaihtoehtobudjetissaankaan mitään talouden tasapainottamiseksi, Saarikko sanoi.
Vaihtoehtobudjetteja Saarikko kuvasi niin, että oppositiolla on luovia esityksiä, joissa ajatus on jäänyt kesken.
– Kokoomus, te ehdotatte toimintamenojen palauttamista vuoden 2019 tasolle. Ehdotus tarkoittaisi laskennallisesti 1 000–3 000 henkilötyövuoden vähentämistä, kun säästö luonnollisesti kanavoituisi henkilöstökustannuksiin. Kokoomus siis tilaa valtion hallintoon parintuhannen virkamiehen yt-neuvottelut joulun alle ja koronan keskelle.
Perussuomalaisten esityksiä Saarikko piti epärealistisina.
Perussuomalaisten Riikka Purra vastasi ministerin olevan väärässä. Suomen valtiolla on vapaus päättää, keitä tänne otetaan, otetaanko maahanmuuttajien ”taakka” vuodesta ja sukupolvesta toiseen.
Jäätävää luettavaa, vitsi
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson piti jo ennen keskusteluakokoomuksen leikkauslinjaa hyytävänä.
Samaa mieltä oli SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.
– Tämä on jäätävää luettavaa. Tässä tehtäisiin historialliset leikkaukset sosiaaliturvaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Jopa 1,3 miljoonalta olette valmiita leikkaamaan 1,5 miljardia. Tästä budjetista ei löydy sydäntä, ei oikealta eikä vasemmalta, koska sydäntä ei ole.
Pia Lohikosken (vas.) mukaan perussuomalaisten vaihtoehtoa ei ole turhaan kutsuttu megaluokan vitsiksi. Puolueen esittämät veronkevennykset vähentäisivät valtion tuloja yli 700 miljoonaa ja velkaa otettaisiin alle prosentti vähemmän kuin hallituksen budjetissa.
Kokoomuksen vaihtoehto taas on perinteinen. Leikataan köyhimmiltä ja annetaan rikkaille veronalennuksia.
Opetusministeri Li Anderssonin mukaan kokoomus leikkaisi myös lapsilta ja perheiltä palauttamalla toisen asteen uudelleen maksulliseksi.
Ensisijaisten etuuksien leikkaaminen pudottaisi ihmisiä toimeentulotuelle, kokoomuksen vaihtoehdosta sanoi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.).
– On melko yksioikoista ajatella kokoomuksen tavoin, että leikkaamalla työ- ja sosiaaliturvaa Suomeen synnytettäisiin suuri määrä uutta työtä. Valitettavasti monet työttömät kärsivät osaamisen ja työkyvyn puutteista. Sosiaaliturvan leikkaus ei tuo niitä työttömälle.
uutiskirje 
