Venäjän aiheuttama koko Euroopan turvallisuutta uhkaava kriisi siirtyi maanantaina uudelle, entistä vaarallisemmalle tasolle. Presidentti Vladimir Putin järjesti teatterin, jossa hän ensin pohti Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” tilannetta turvallisuusneuvoston kanssa ja muutama tunti myöhemmin tunnusti niiden itsenäisyyden.
Toiveet diplomaattisesta ratkaisusta haihtuivat ilmaan. Putin lähetti saman tien tankkeja Itä-Ukrainaan ”rauhanturvaajien” nimellä. Venäjän sotatoimet ovat nyt avoimia.
Putinin maanantainen puhe on kylmäävää luettavaa myös suomalaisille. Hän ihmetteli, miksi bolševikkijohtaja Lenin salli alueiden itsenäistyä Neuvostoliitosta. Kun Putinin mielestä itsenäistä Ukrainaa ei oikeastaan ole olemassakaan, niin koskeeko sama myös Venäjästä itsenäistynyttä Suomea?
Tilanne Euroopassa on karmealla tavalla samankaltainen kuin 1938 ja 1939.
Vuonna 1938 Britannia ja Ranska neuvottelivat aluevaatimuksia esittäneen diktaattorin kanssa Tšekkoslovakian sudeettialueista kysymättä Tšekkoslovakialta mitään. Nyt Ukraina on ollut pitkälti sivussa omaa aluettaan koskevista kansainvälisistä neuvotteluista, mutta onneksi tällä kertaa myönnytyksiä sen yli ei ole tehty.
Vuonna 1939 kaksi diktaattoria jakoivat keskenään Puolan ja siitä alkoi suursota. Venäjän tunkeutuminen Itä-Ukrainaan ei toivottavasti ole minkään suuremman alkunäytös.
Putin tukeutuu kansalliskonservatismiin ja Neuvostoliiton suuruuden aikaan, jolloin maata kunnioitettiin eli pelättiin sen sotilasvoiman takia. Hänessä yhdistyvät Stalinin vainoharha ja Hitlerin röyhkeys pelottavalla tavalla. Kukaan ei voi tietää, kuinka pitkälle Putin on valmis menemään taistellessaan kuviteltuja vihollisia ja hyökkäysuhkia vastaan.
Vasemmistoliiton edeltäjät SKDL ja SKP tuomitsivat selvin sanoin Tšekkoslovakian miehityksen vuonna 1968. SKDL oli edelläkävijä Baltian maiden itsenäisyyden tunnustamisessa. Myös nyt on seistävä pienten kansojen itsemääräämisoikeuden puolella ilman mitään toisaalta ja toisaalta -rinnastuksia.
Politiikan toimittaja
lehti 