Pohjois-Atlantin liitto (North Atlantic Treaty Organisation, NATO) on puolustusliitto ja transatlanttinen poliittinen yhteisö, jonka tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenmaidensa turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin.
Näin tänään julkaistussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kuvataan Natoa.
Koko selonteko on luettavissa täällä .
Selonteossa ei oteta mitään kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä tai olla liittymättä Natoon. Pääministeri Sanna Marin on sanonut, että ratkaisu on pikemminkin viikkojen kuin kuukausien asia. Mahdollisesta liittymisestä eduskunnalle annettaisiin uusi selonteko tai tiedonanto.
Nato-maat ovat Naton peruskirjan eli Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennen artiklan mukaisesti sitoutuneet yhteiseen puolustukseen. Johtaisiko se siihen, että Suomi joutuisi jäsenenä mukaan ”muiden sotiin”?
Selonteossa sanotaan, että viidennen artiklan käyttöönotto kaikissa tilanteissa perustuu aina Naton neuvoston eli jäsenmaiden tapauskohtaiseen arvioon ja yksimieliseen päätökseen. Naton jäsenvaltiot säilyttävät kansallisen itsemääräämisoikeuden.
Yhteisellä puolustuksella Nato pyrkii nostamaan hyökkäyksen kynnyksen mahdollisimman korkeaksi. Naton ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinasepelotteeseen.
”Lisäisi alueen vakautta”
Nato-jäsenyyden vaikutuksista selonteossa todetaan, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voiman käyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.
Suomelle jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt.
Jos Suomea vastaan kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi Naton tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisen puolustuksen järjestelyjen mukaisesti. Vastaavasti Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa.
Se mikä olisi Suomen panos liittokunnan yhteiseen puolustukseen, määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä. Selonteon mukaan Suomi päättäisi aina kansallisesti joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin.
Naton jäsenenäkin Suomen tärkein panos liittokunnan jäsenenä olisi kyky puolustaa omaa aluettaan.
Ei ydinaseita uusiin jäsenmaihin
Nato-jäsenyys ei selonteon mukaan velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja. Perustajäsenet Norja ja Tanska ovat asettaneet nämä rajoitukset omalle jäsenyydelleen. Lisäksi Naton 1990-luvun jälkipuoliskolla muotoutuneen laajentumispolitiikan lähtökohtana on ollut, että uusiin jäsenmaihin ei sijoiteta mitään edellä mainituista.
Linjaus perustui senhetkiseen arvioon turvallisuustilanteesta ja uhkaympäristöstä. Nato tarkastelee parhaillaan Venäjän aggression seurauksena yhteisen puolustuksen vahvistamista sekä puolustuksen järjestämistä liittokunnan alueella.
Nato-jäsenyys ei tarkoittaisi yleisestä asevelvollisuudesta luopumista. Selonteossa sen arvioidaan parantavan Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta.
Jäsenyyden hinnasta todetaan, että vuotuinen lisäkustannus olisi arviolta noin 1–1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Lisäksi jäsenmaiden yhteisesti sopimana tavoitteena on käyttää puolustusmenoihin vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä tarkoittaisi Suomen osalta puolustusbudjetin säilyttämistä noin nykyisellä tasolla.
Jäsenyyden hakemisen jälkeen tulisi varautua Venäjän laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun rajalla.
”Venäjä tullee pitämään Euroopan turvallisuutta koskevia vaatimuksiaan esillä myös jatkossa. Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen”, selonteossa todetaan.
uutiskirje 
