Ruandalainen yrittäjä Mammy Muziga Ingabire lanseerasi muutama vuosi sitten maansa ensimmäisen miehittämättömien ilma-alusten laivaston. Sen jälkeen hän tunnisti maanviljelijöiden tarpeen saada tietoa esimerkiksi viljelystensä terveydentilasta kauko-ohjattujen lennokkien avulla ja ryhtyi toimeen.
– Päätarkoituksena on käyttää drooni-teknologiaa tukemaan pienviljelijöiden pyrkimyksiä parantaa tuottavuuttaan, Muziga kertoo.
Hän johtaa perustamaansa erilaisia drooni-pohjaisia palveluja tarjoavaa yritystä CHARIS Unmanned Vehicle Solutions.
Ruandalaiset maanviljelijät voivat nykyään valita työkalunsa useiden ratkaisujen ja sovellusten joukosta. Niiden avulla viljelijät saavat tietoa ilmastonmuutoksen välittömistä seurauksista, viljelmien hyvinvoinnista ja kasvitaudeista. He voivat tehdä tietoon pohjautuvia viljelyratkaisuja ja saavat sääennusteiden ja ravinnesuositusten lisäksi myös markkinainformaatiota.
Esimerkiksi pohjoisen Ruandan Musanzen alueella toteutetaan typpilannoitusprojektia vehnäpelloilla. Kameroilla ja sensoreilla varustettu drooni lentää pellon yllä, ottaa siitä tarkkoja kuvia ja kerää täsmällistä dataa. Tästä datasta nähdään, mikä viljan terveydentila on ja paljonko lannoitusta se tarvitsee kasvaakseen kunnolla.
Afrikkalaisen maanviljelijän tarina
Yrittäjät ja viranomaiset yhteen ääneen ylistävät pienviljelijöiden uuden teknologian saavutuksia ruuan kestävän arvoketjun rakentamisessa.
Tutkijoiden mielestä olisi silti syytä yhä kasvattaa tietoisuutta siitä, mitä näillä teknologioilla voi saada aikaan.
Äskettäin Kigalissa järjestettiin tiedekonferenssi, jonka tärkeimpänä aiheena oli tieteen, teknologian ja innovaatioiden merkitys Afrikan yhdentymisen ajureina. Tutkijoiden ohella konferenssiin osallistui ihmisiä yksityiseltä sektorilta, kansalaisjärjestöistä ja maanviljelijäjärjestöistä kautta Afrikan.
Kokouksessa puhuttiin drooneista, täsmäviljelystä ja mobiilisovelluksista, joilla voidaan vähentää riippuvuutta ihmistyöstä.
Afrikkalaista maanviljelystä luonnehtii yhä alhainen tuottavuus, harmittelee tohtori Canisius Kanangire. Hän on Afrikan maatalousteknologiasäätiön toimitusjohtaja.
– Meidän täytyy muuttaa tarinaa, joka tuomitsee afrikkalaisen maanviljelijän köyhyyteen. Sen mukaan maanviljelijä on aina yhtä kuin köyhä ihminen, Kanangire sanoo.
Afrikan maatalousteknologiasäätiö on kehittänyt siemenlajikkeita, jotka ovat aiempaa tuottavampia sekä vastustuskykyisempiä tauteja ja kuivuutta vastaan. Niitä on käytössä Malawissa ja Zimbabwessa, ja ne ovat tulossa käyttöön Ugandassa ja Ghanassa.
Pelkkä innovointi ei riitä
Tutkimuksella etsitään keinoja tehostaa pienviljelijöiden tuottavuutta kasvattavien teknologioiden, arvoa lisäävien prosessien ja hävikkiä vähentävien käytäntöjen käyttöönottoa.
Jotkut asiantuntijat tosin epäilevät, ettei nyt kokeiltavia kekseliäitä ratkaisuja voida niin vain siirtää isompaan mittakaavaan.
– Ei riitä, että tiedeyhteisö kehittää ratkaisuja. Pitää katsoa myös, miten loppukäyttäjät pärjäävät näiden teknologioiden kanssa, maatalousneuvoja Claver Ruzindaza huomauttaa.
Maanosalla on valtava maatalouspotentiaali, mutta Afrikan kehityspankin viimeisimmät arviot osoittavat afrikkalaisten valtioiden kärsivän laajimmasta aliravitsemuksesta maailmassa. Maailmanlaajuisesti noin 795 miljoonaa kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta, ja heistä 220 miljoonaa elää Afrikassa.
Liikaa tuontiruokaa
Afrikkalaiset valtiot tuovat suuren osan ruuastaan, ja tämä osaltaan heikentää ruokaturvaa.
– Maanosamme on erittäin haavoittuvainen, sillä me tuomme ruokaa massiiviset määrät. Lähes 30 prosenttia Afrikassa syödystä ruuasta on tuontitavaraa, Afrikan Unionin kehitystoimiston johtaja Martin Bwalya sanoo.
Venäjän ja Ukrainan sodan aiheuttamat häiriöt tavarakuljetuksissa ovat tehneet Kigalin asiantuntijoista yksimielisiä: on tärkeää edistää Afrikan sisäistä kauppaa. Pienviljelijöiden tuottavuutta kasvattavat innovaatiot ovat elintärkeitä, jos Afrikan maatalousbisnestä halutaan kasvattaa.
– Maatalouden muutos Afrikassa tarvitsee kaikkien asianosaisten, eli poliitikkojen, tutkijoiden, yksityisen sektorin ja viljelijöiden yhteistä toimintaa, Kanangire toteaa.
uutiskirje 