KU:n horisonttiosiossa Teppo Eskelinen kirjoitti, että korkeakoulutus voi tulla maksulliseksi kaikille nopeastikin.
Perustuslain 16. pykälässä on turvattu maksuton perusopetus kaikille sekä mahdollisuus ”kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä”. Laissa siis halutaan turvata yhtäläinen mahdollisuus – kykyjensä mukaiseen – muuhunkin kuin perusopetukseen.
Miten korkeakoulujen mahdolliset maksut suhtautuvat edellämainittuun perustuslain pykälään?
Mielestäni tämän kysymyksen voi esittää hyvin maallikkokin olematta perustuslakiasiantuntija, jo ennenkuin maksuja opinnoista aletaan tosissaan harkitsemaan kaikille.
Voisi ajatella, että perustuslaissa viitataan jatkuvan oppimisen ihanteeseen jo ennen kuin se uudelleen keksittiin. Muistelen joskus 1990-luvulla vallinnutta elämänmittainen oppiminen -ajattelua. Kuuntelin siitä aihepiiristä monia luentoja. Se liitettiin jotenkin yhdistyvän Euroopan ihanteisiin, joilla kosiskeltiin erityisesti nuoria. Toisaalta painotettiin jo silloin työelämän tarpeita, mutta myös yksilön positiivista motivaatiota.
Ovatko nämä ihanteet enää realistisia? Eikö jo pitkään ole ollut tarkoitus, että nuoret valitsevat jo varhain suoritettavan tutkinnon, joka tehdään nopeasti sivuille vilkuilematta?
Nykyisen hallituksen on tarkoitus vähentää vapaan sivistystyön rahoitusta. Yhtäältä sen voi ajatella sen olevan ihan oikeinkin, sillä monilla on varaa maksaa enemmänkin vaikka jostakin turistimatkaa varten opiskellusta kielen alkeiskurssista.
Toisaalta eikö myös ”turhien” kielten ja kurssien opiskelukin ole perustuslain tarkoittamaa itsensä kehittämistä? Jos kaikilla ei ole siihen enää varaa, niin toimitaanko enää perustuslain mukaan?
Sitä paitsi vapaa sivistyö sisältää paljon muutakin, ja monipuolisuudessa on sen vahvuus ja vaikuttavuus.
Pienetkin leikkaukset joistain ”vaatimattomista” koulutuksista alkavat olla signaali siitä, että kehittäviä harrastuksia ei ole tarkoitettu kaikille, puhumattakaan vakavasta halusta itsensä kehittämiseen, tiedon hankintaan ja uusiin näkökulmiin. Eikö juuri nyt enää olekaan toivottavaa, että kansalaisilla olisi monipuolisia näkemyksiä, tietoja ja osaamista?
Henkilökohtaisesti pidän ankeana yhteiskuntaa, jossa kaikilla ei ole mahdollisuutta itsensä kehittämiseen ja jopa niin sanottuun turhaan tiedonhankintaan.
Kirjoittaja on Hämeenlinnassa asuva aikuisopiskelija.
uutiskirje 