KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Maailman rikkaimmilta rahat ilmastotoimiin?

Kuva: Lehtikuva/Juan Barreto

Asettamalla maailman rikkaimmille globaali varallisuusvero voitaisiin saada suuria summia käytettäväksi köyhien maiden ilmastotoimiin.

Arto Huovinen
22.7.2023 6.00
Fediverse-instanssi:

Yli 150 taloustieteilijää ja politiikan asiantuntijaa julkaisi kesäkuussa maailman johtajille avoimen kirjeen, jossa he esittivät toimia ilmastorahoituksen edistämiseksi.

Oil Change International -organisaation keräämässä vetoomuksessa viitataan viime vuonna tehtyyn laskelmaan, jonka mukaan peräti 2 500 miljardia dollaria olisi saatavissa asettamalla suurimmille omaisuuksille progressiivinen varallisuusvero. Tällöin vero olisi 2 prosenttia yli 5 miljoonan dollarin omaisuuksista, 3 prosenttia yli 50 miljoonan omaisuuksista ja 5 prosenttia miljardin ylittävistä omaisuuksista.

Veron piiriin joutuisi kaikkiaan 3,6 miljoonaa ihmistä eli alle puoli promillea maailman väestöstä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fossiilitukiaisista säästettäisiin lähes 600 miljardia.

Kirjeen allekirjoittajat lähtisivät liikkeelle vielä rajatummasta verosta, jota ovat ehdottaneet ranskalaiset taloustieteilijät Thomas Piketty ja Lucas Chancel. Heidän mallissaan 100 miljoonaa dollaria ylittäviä omaisuuksia verotettaisiin progressiivisesti 1,5–3 prosentin verolla. Näin olisi saatavissa 295 miljardia dollaria.

Vaikea sopia rahoituksesta

Vuosien varrella on tehty useita esityksiä globaaleista veroista, mutta ne eivät ole edenneet poliittisella tasolla.

Pariisissa järjestettiin kesäkuussa laaja kansainvälinen kokous ilmastorahoituksesta. Odotukset eivät olleet suuria, eikä paljon myöskään saatu.

Rikkaat maat myönsivät periaatteessa, että rahoitusta tarvittaisiin pikemminkin biljoonia kuin miljardeja dollareita. Samoin periaatteessa myönnettiin, että uusia välineitä tarvittaisiin. Puheissa väläyteltiin mahdollisia globaaleja veroja merenkululle, lentoliikenteelle, jopa omaisuudelle.

Eri asia on hyvien aikeiden vieminen konkreettiselle tasolle. Kuvaavaa on, että esimerkiksi merenkulun verottaminen ei voi edetä nykyisessä Yhdysvaltain kongressissa. Sitä pidetään kuitenkin globaaleista veroista helpoimpana toteuttaa, mutta toisaalta sen tuotoksi arvioidaan vain 5 miljardia dollaria vuodessa.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa on vuosikymmeniä väännetty kättä ilmastonmuutoksen köyhille maille aiheuttamien vahinkojen ja menetysten (loss and damage) korvaamisesta. Vaatimus myönnettiin ensimmäisen kerran aiheelliseksi Varsovan ilmastokokouksessa 2013.

Viime vuoden marraskuussa Egyptin ilmastokokouksessa sovittiin vihdoin korvausrahaston perustamisesta – periaatteessa. Rahaston käytännön toteutuminen näyttää kuitenkin olevan kaukana.

Pitkäaikainen vaatimus korvausrahastoon vuosittain sijoitettavasta summasta on ollut 100 miljardia dollaria. Rahamäärä voi tuntua suurelta, mutta ei globaalin talouden näkökulmasta ole sitä.

Esimerkiksi edellä mainitulla Pikettyn ja Chancelin mallilla summa kertyisi kolminkertaisesti, jolloin korvausrahaston ohella parisataa miljardia jäisi vielä käytettäväksi kehitysmaiden vihreään siirtymään. Eikä edes tarvitsisi käydä keskiluokan kukkarolla; vähintään 100 miljoonaa dollaria omistavia on maailmassa noin 65 000.

Rikkaat päästävät paljon

Rikkaimpien ilmastoverotusta on helppo perustella oikeudenmukaisuussyillä. Avustusjärjestö Oxfam ja Stockholm Environment Institute arvioivat muutama vuosi sitten tutkimuksessaan, että maailman vaurain yksi prosentti väestöstä aiheutti vuosien 1990 ja 2015 välisenä aikana yli kaksi kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin koko köyhempi puolikas maailman väestöstä.

On myös esitetty hätkähdyttäviä esimerkkejä vielä pienemmän joukon, superrikkaiden kerskakulutuksen vaikutuksista.

Pari vuotta sitten laskettiin

Julkkis Kylie Jenner lentelee yksityiskoneellaan jopa vain vartin kestäviä matkoja. Hän aiheuttaa jo muutamassa minuutissa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin keskiverto intialainen koko vuodessa.

Varallisuus kasvaa eriarvoisesti

Pari viime vuotta ovat koronapandemian ja Ukrainan sodan seurausvaikutusten vuoksi merkinneet suurinta globaalin köyhyyden ja eriarvoisuuden nousua sitten toisen maailmansodan. Samaan aikaan rikkain yksi prosentti maailman väestöstä on saanut kaksi kolmasosaa uudesta varallisuudesta – ylittäen tavanomaisen tason, jossa ”vain” puolet on tullut heille.

Valtioiden tasolla on esitetty monenlaisia laskelmia siitä, paljonko rikkaiden, suurimman osan historiallisista päästöistä tuottaneiden maiden olisi oikeudenmukaista maksaa köyhille maille, jotka kohtaavat ilmaston lämpenemisen vakavat seuraukset ensimmäisinä. Arvioissa päädytään hätkähdyttäviin lukemiin.

Nature Sustainability -lehdessä julkaistiin kesäkuussa analyysi, jonka mukaan teollisuusmaiden tulisi maksaa vuoteen 2050 asti vuosittain peräti 6 000 miljardia dollaria siitä, että ne ovat ylikuluttaneet globaalia hiilibudjettia.

Selvää on, että tällaisista rahoista ei ikimaailmassa synny sopimusta. Käytännöllisellä tasolla asiaa lähestyen Nicolas Stern ja Vera Songwe laskivat viime vuonna, että vuosittain tarvittaisiin 1 000 miljardia auttamaan kehitysmaita (pois lukien Kiina) leikkaamaan päästöjään ja sopeutumaan ilmastokriisiin.

Jos kesäkuussa Pariisin kokouksessa kaavaillut Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston uudistukset toteutuvat, ne voisivat tuoda vuosittain 200 miljardia lainamuotoista tukea kehitysmaille. Se saattaisi tuoda mukanaan suuremman määrän yksityistä rahoitusta.

Pakolaisuus kasvaa jyrkästi

Alussa mainitussa avoimessa kirjeessä muistutettiin myös siitä, että kaikista puheista huolimatta valtiot antavat yhä massiivisia tukiaisia fossiilisille polttoaineille. Niiden lopettamisesta saataisiin yksin rikkaissa G20-maissa vuosittain lähes 600 miljardia dollaria.

Lisäksi allekirjoittajat esittivät, että kaikkein köyhimpien maiden velat mitätöitäisiin.

Köyhien maiden tukeminen ilmastokriisissä olisi myös rikkaiden maiden oma etu. Jo nyt puhutaan pakolaiskriisistä, tuhansia ihmisiä hukkuu Välimereen ja maahanmuutto heiluttaa monissa maissa sisäpolitiikkaa. Ilmastokriisi on osaltaan lietsonut köyhien maiden konflikteja ja ajanut ihmisiä pakolaisuuteen.

Monien ennusteiden mukaan tilanne pahenee jyrkästi. Ehkä synkimmän arvion esitti kesäkuussa Nature Sustainabilityssä julkaistu tutkimus, jonka mukaan tämän vuosisadan lopulla kolmasosa tai jopa puolet maailman väestöstä saattaa asua ihmiselämälle suotuisten ilmastovyöhykkeiden ulkopuolella. Nyt tällaisilla alueilla asuu 600 miljoonaa ihmistä eli alle kahdeksan prosenttia maailman väestöstä. Vuonna 2070 sietämättömän kuumaa voi olla 19 prosentilla maapallon pinta-alasta, kun nyt tällaisia alueita on yksi prosentti.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Pakistanin Rahim Yar Khanista kotoisin oleva Shehnaz Ali eli vuotavan virtsarakon kanssa 16 vuotta. Suuri osa vammoista syntyy keisarileikkausten ja kohdunpoistojen yhteydessä tai korjattaessa revennyttä kohtua tai virtsarakkoa.

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

Kalasaaliin huutokauppa Sansibarin Darajanin torilla. Unesco haluaa selvittää, esiintyykö maailman nykyisillä 18 000 merellisellä suojelualueella edelleen niitä lajeja, joita varten alueet perustettiin. Tulokset voivat auttaa arvioimaan myös uusien suojelualueiden tarvetta.

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

Shirin Aktar oli vasta 13-vuotias, kun hänen vanhempansa päättivät naittaa hänet 31-vuotiaalle serkulleen. Köyhän perheen tyttärellä ei ollut koulutusta eikä mahdollisuuksia hankkia toimeentuloa. Kuvassa lapsiavioliittoa vastustanut Shirin äitinsä kanssa kotinsa edustalla Pohjois-Bangladeshissa.

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

Uusimmat

Työssä olevatkin lykkäävät arjen hankintoja talouden epävarmuuden ja mahdollisen työttömyyden varalta.

Epävarmuus vaikuttaa työssä oleviinkin – työttömyyteen varaudutaan, arjen hankintoja lykätään

Puheenaihe-podcastissa juontajat Leevi Leivo (kuvassa vas.) ja Rami Kurimo haastattelevat asiantuntijoita ajankohtaisista aiheista.

Oikeistolaiset podcastit täyttävät tyhjää tilaa – Suosio heijastelee monia yhteis­­kunnallisia muutoksia, mutta myös vasemmiston populismi­­pelkoa

Pia Lohikoski.

Koulutussopimus voi johtaa työn tekemiseen palkatta – Lohikoski: ”Tarvitaan selkeät rajat ja velvoitteet”

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

15.11.2026

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

15.11.2026

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

15.11.2026

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset