Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on paraikaa kesäkokouksessaan Lohjalla. Kuopiolainen kansanedustaja Laura Meriluoto kritisoi kokouksessa pitämässään puheessa vahvasti hallituksen ihmisoikeuksien vastaista politiikkaa.
”Tämäkö on sitä oikeistolaista vastuunkantoa?”
– Maailman pakolaistilanne on tällä hetkellä historiallisen vakava ja Välimereen kuolee valtavasti turvaan pyrkiviä pakolaisia. Samalla Suomen hallitus aikoo puolittaa pakolaiskiintiön ja leikata kehitysyhteistyörahoista, mikä tietenkin osuu pahasti erittäin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin, erityisesti tyttöihin ja naisiin, Meriluoto sanoi.
Hallitusohjelma, joka on nimeltään ”Vahva ja välittävä Suomi”, on Meriluodon mukaan kylmäävää luettavaa. Suomessa paperittomilta evätään välttämätön, esimerkiksi raskauteen liittyvä, terveydenhuolto ja kotoutumispalveluita heikennetään. Suomeen pakenemista ja kotoutumista sekä maassamme pärjäämistä vaikeutetaan siis lukuisin toimenpitein.
– Tämäkö on sitä oikeistolaista vastuunkantoa?, Meriluoto ihmetteli.
Furuholm puolusti Ylen asemaa
Turkulainen kansanedustaja Timo Furuholm korosti omassa puheessaan Yleisradion tärkeyttä suomalaisen tiedonvälityksen, kulttuurin ja sivistyksen kannalta. Furuholm otti puheessaan kantaa myös viimeaikaiseen lehdistön- ja sananvapauskeskusteluun.
– Vapaa media tarkoittaa sitä, että vallanpitäjiä valvotaan, ei päinvastoin. Jos tiedotusvälineiden toiminnassa on jotain pielessä, tulee kritiikki pystyä yksilöimään. Asioiden kokeminen, uhriksi asettuminen ja löysä puolueellisuudesta syyttäminen ei riitä, Furuholm sanoi.
Furuholm käsitteli puheessaan myös Yleisradion rahoitusta, johon kohdistuu leikkauspaineita alkavalla hallituskaudella erityisesti päähallituspuolueiden, kokoomuksen ja perussuomalaisten, suunnalta.
– Yle on Suomen luotetuin tiedotusväline sekä suomalaisten sivistyksen ja kulttuurin kulmakivi. Se on myös merkittävä työllistäjä ja tilaaja eri alojen ammattilaisille. Hallitusneuvottelumateriaalien perusteella vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa alentaa Ylen rahoitusta merkittävästi – tästä kertoo myös viime syksyn varjobudjeteissa kaavaillut 140 miljoonan euron leikkaukset, Furuholm totesi.
Furuholm korosti puheensa lopuksi, että Yleisradion asioista päätetään kaikkien puolueiden kesken parlamentaarisessa työryhmässä. Lisäksi hän muistutti, että vasemmistoliitto kannattaa vahvaa ja itsenäistä yleisradiopalvelua, jonka rahoitus on turvattu ja tasoltaan riittävä myös tulevaisuudessa.
Puhdasoppista oikeistopolitiikkaa
Vasemmistoliiton oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen arvosteli omassa puheessaan kovin sanoin Petteri Orpon (kok) hallituksen yhteiskunnallista eriarvoisuutta kasvattavaa politiikkaa.
– Orpon hallitus perustelee palkansaajien aseman heikennyksiä sekä pienituloisilta työssäkäyviltä ja työttömiltä lapsiperheiltä leikkaamista sillä, että valtion talous pitää laittaa kuntoon. Kun katsomme tarkemmin hallituksen ohjelmaa huomaamme kuitenkin, ettei kyse ole niinkään julkisen talouden tasapainottamisesta kuin ideologisesta ja radikaalista oikeistopolitiikasta, Sarkkinen sanoi.
Edellisessä hallituksessa sosiaali- ja terveysministerinä toimineen Sarkkisen mukaan hallituksen kaavailemien sosiaaliturvaleikkausten valtiolle tuoma ”säästö” on samaa suuruusluokkaa kuin mitä verotusta aiotaan keventää.
– Pienituloisilta otetaan samalla kun suurituloisille annetaan uusia veronalennuksia, jotka heikentävät julkista taloutta. Suurituloisimmat saavat oikein erityisen kädenojennuksen, kun niin sanottua solidaarisuusveroa kevennetään. Mitä tämä on, jos ei puhdasoppista oikeistopolitiikkaa?
Kaikkiaan kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus aikoo leikata julkisia menoja noin neljällä miljardilla eurolla per vuosi. Suuri osa tästä kohdistuu sosiaaliturvaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
– Mitään pakkoa tällaisiin leikkauksiin ei ole. Kyse on ideologisesta arvovalinnasta, ja vaihtoehtoja on, Sarkkinen painotti.
Pekonen: Hallituksen politiikka on poikkeuksellisen naisvihamielistä
Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen tyrmäsi omassa puheessaan Orpon hallituksen työelämälinjaukset. Pekonen katsoo Suomen saaneen historiansa työntekijävastaisimman hallituksen.
– Maan hallitus on päättänyt käydä yksipuolisesti työntekijöiden kimppuun ohjelmalla, joka heikentää suomalaisen työelämän laatua sekä työntekijöiden asemaa, työehtoja ja toimeentuloa. Oikeistohallitus rakentaa työpaikoille pelon ilmapiiriä ja yrittää viedä työntekijöiltä keinot puolustaa itseään, Pekonen summasi hallitusohjelmaa.
Aino-Kaisa Pekonen muistutti esimerkiksi Suomen irtisanomissuojan olevan jo nyt monia verrokkimaita, kuten Ruotsia ja Saksaa heikompi. Jatkossa syyn irtisanomiseen ei enää tarvitsisi olla asiallinen ja painava, mikä uhkaa Pekosen mukaan johtaa mielivaltaisiin irtisanomisiin.
Samalla vuoden mittaiset määräaikaiset sopimukset mahdollistetaan ilman minkäänlaista perustetta, mikä Pekosen mukaan uhkaa ajaa etenkin nuoret työntekijät ja erityisesti nuoret naiset loputtomaan pätkätyölimboon. Pekonen luonnehti hallituksen työelämäpolitiikkaa ylipäätään poikkeuksellisen naisvihamieliseksi.
– Kun hallitusohjelmassa puhutaan niin sanotusta ”vientivetoisesta työmarkkinamallista”, tarkoittaa se Suomeksi sanottuna palkankorotuskattoa. Hallitus on valmistelemassa palkankorotuskattoa juuri niille sote- ja kunta-alan työntekijöille, jotka ovat hiljattain saaneet palkkaohjelman, jolla heitä yritetään nostaa palkkakuopasta.
– Kun edellinen oikeistohallitus leikkasi työntekijöiltä kiky-sopimuksella, on nykyinen oikeistohallitus radikaalimpi ja pyrkii sementoimaan naisvaltaisten alojen palkkakuopan pysyvästi. Samalla se puuttuu räikeällä tavalla sopimiseen vapauteen työmarkkinoilla ja uhkaa pahentaa sote-alan työvoimapulaa merkittävästi, Pekonen sanoi.
Pekonen muistutti puheessaan, ettei hallituksen työlainsäädäntömuutoksille ole osoitettu minkäänlaisia työllisyysvaikutuksia. Sen sijaan kyse on Pekosen mukaan puhtaasti ideologisesta politiikasta, jolla pyritään lisäämään työpaikoille vanhanaikaista isäntävaltaa ja sanelua.
– Erityisesti perussuomalaiset ovat jälleen kerran pettäneet suomalaiset työntekijät. Selitykseksi tarjotaan julkisen talouden tilaa, mutta missään ei ole osoitettu näiden heikennyksien lisäävän työllisyyttä tai säästävän euroakaan, Pekonen sanoi.
uutiskirje 
