Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli perjantaina ensimmäisen budjettiehdotuksensa. Siinä huomio kiinnittyi muun muassa siihen, että valtion velkaantuminen tulee tämän vaalikauden jatkumaan. Vuonna 2027 valtio on Purran esityksen mukaan ottamassa velkaa vielä yli yhdeksän miljardia.
Riemuhan siitä repesi, koska Purra ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) julistivat viime vaalikaudella oppositiossa valtion velkaantumisen olevan holtitonta. Puhe kiihtyi eduskuntavaalien alla entisestään, mistä osoituksena on Orpon viestiketju helmikuulta.
Valtio velkaantuu hallituksen politiikan seurauksena jatkossa 10 miljardia euroa lisää joka vuosi, jos nykymeininki jatkuu ja mitään ei tehdä. Tämä on luku ihan ilman mitään kriisejä tai uusia menojakin. pic.twitter.com/NH8RUHlbPJ
— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) February 10, 2023
Orpon hallitus on sanonut tekevänsä leikkauksia vaalikauden aikana neljän miljardin edestä. Niistä huolimatta julkisen talouden alijäämä pysyy suurena.
– Mainitsematta jäi, että verotus kevenee vielä enemmän kuin 4 miljardia euroa. Ei ihme, jos alijäämä säilyy suurena, kommentoi keskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà X-palvelussa (entinen Twitter).
VM budjettiehdotuksessa ensi vuoden alijäämä 10,1 mrd e. Julkiset alijäämät pysyvät suurina, vaikka leikkauksia tehdään hallituskaudella 4 mrd e edestä. Mainitsematta jäi, että verotus kevenee vielä enemmän kuin 4 mrd e. Ei ihme, jos alijäämä säilyy suurena. #Budjetti2024 pic.twitter.com/7mWlQi9LqV
— Patrizio Lainà (@PatrizioLaina) August 25, 2023
Hallitus turvautuu myös valtion omaisuuden myyntiin. Omaisuutta aiotaan myydä neljän miljardin edestä, ja rahalla on tarkoitus kattaa kertaluonteisia investointeja.
– Näin velaksi eläminen vähenee ja varallisuuden purkamisella eläminen lisääntyy, tiivisti monitieteisen BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti Jussi Ahokas X-palvelussa.
Lainà kirjoittaa, että omaisuuden myynti investointien kattamiseksi ei ole vastuullista julkisen talouden kannalta. Myös Antti Rinteen (sd.) vuonna 2019 valmistuneessa hallitusohjelmassa oli linjaus, että valtion omaisuuttaa myymällä katetaan investointeja.
Ahokas nosti esiin myös sen, että talousnäkymät ovat heikentyneet, mikä voi johtaa huonompaan suhdanteeseen kuin Orpon hallitus on odottanut.
– Laitetaan tuohon päälle vielä odotettua huonompi suhdanne, niin ”velaksi elämisen lopettamiselta” on pudonnut täysin pohja pois. Tai saa siinä ainakin olla mestarispinnaaja, joka tuon onnistuu kansalle myymään ”talouden kuntoon laittamisena”, hän kirjoitti.
Mitä seuraavaksi
BIOSin ekonomisti Jussi Ahokas kommentoi maanantaina lisää Petteri Orpon helmikuista viestiketjua.
– Tämä istuvan pääministerin vaaliviestiketju Twitterissä tulee saamaan vielä paljon lisää näkyvyyttä tulevina vuosina. Vaikka on totta, että valtiontalouden ”tasapainotus” on alkanut ainakin staattisesti laskettuna, 6+3-ohjelmalla ei olla saavuttamassa tasapainoa 8 vuodessa.
6+3-ohjelma tarkoittaa kuuden ja kolmen miljardin sopeutuksia. Siinä kuusi miljardia on tarkoitus tehdä tämän vaalikauden eli vuosien 2023–2027 aikana ja kolme miljardia 2027–2031 aikana.
– Puolue- ja vaalikannatuksellisesti kysymys kuuluukin, onko nyt suunnitelmissa oleva talousohjelma seurauksineen perusteltavissa riittävänä ”tasapainotuksena” kansalaisille, jotta mandaatti jatkaa sen kanssa vuosikymmenen loppuun asti saadaan. Vai kääntyykö kenttä taas, Ahokas kysyy.
– Ja kentän kääntymisellä viittaan siihen, että toinen Suomessa viime vuosina rakentuneista talouspoliittisista linjoista kasvattaa jälleen kannatustaan kansalaisten silmissä. Heiluriliike muodostumassa suomalaiseen talouspolitiikkaan?
Tämä istuvan pääministerin vaaliviestiketju Twitterissä tulee saamaan vielä paljon lisää näkyvyyttä tulevina vuosina. Vaikka on totta, että valtiontalouden "#tasapainotus" on alkanut ainakin staattisesti laskettuna, 6+3 ohjelmalla ei olla saavuttamassa tasapainoa 8 vuodessa. https://t.co/DQY4vLB7jc
— Jussi Ahokas (@ahokasjaj) August 28, 2023
uutiskirje 