Vasemmistoliiton kevään vaalitappio selittyy miesäänestäjien menetyksellä. Keskiviikkona julkaistun eduskuntavaaleja läpikäyneen vaalitutkimuskonsortion aineistosta selviää, että vasemmistoliitto menetti kaksi prosenttiyksikköä miesäänestäjistään vuoden 2019 vaaleista.
Vasemmistoliitto kärsi historiallisen vaalitappion keväällä. Puolue menetti viisi kansanedustajan paikkaa.
Ikäryhmissä suurin romahdus vasemmistoliiton kohdalla tuli 45–54-vuotiaiden kohdalla – pudotusta vuodesta 2019 tuli kuusi prosenttiyksikköä. Samassa ikäryhmässä sosiaalidemokraattien kannatus nousi peräti yhdeksän prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliitto onnistui kevään eduskuntavaaleissa saamaan lisää äänestäjiä ainoastaan 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tutkimuksen mukaan se menetti eniten äänestäjiä yliopistokoulutuksen saaneiden keskuudessa, missä SDP puolestaan kasvatti suosiotaan.
Prosenttiyksiköissä mitattuna vasemmistoliitolta lähti yhdeksän prosenttiyksikköä korkeakoulutetuista äänestäjistä, siinä missä SDP:n kannatus nousi heidän joukossaan viisi prosenttiyksikköä.
Hurjimman kannatusloikan korkeakoulutettujen joukossa teki kuitenkin kokoomus. Sen kannatus nousi 16 prosenttiyksikköä korkeakoulutettujen joukossa.
Taktista menoa
Tutkimuksessa käsitellään myös niin sanottua taktista äänestämistä. Sitä tapahtui, mutta taustalla oli myös se, että vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjille demarit näyttäytyivät hyvin myönteisesti. Käytännössä kyse on siitä, että äänestäjillä on ennen vaaleja tietty harkintajoukko, josta puolue valitaan.
– Toisin sanoen verrattain suurelle osalle äänestäjistä SDP oli yhtä mieluisa vaihtoehto kuin esimerkiksi vihreät tai vasemmistoliitto, eikä puolueen äänestäminen siten ollut kyse pelkästä taktikoinnista eli lyhyen tähtäimen instrumentaalisista tavoitteista, kuten oikeiston vaalivoiton torjumisesta, Vaalivälähdykset-raportissa kirjoitetaan.
SDP:n eduskuntavaaleihin vieneellä pääministeri Sanna Marinilla oli odotetusti valtava vaikutus. Tutkimuksen mukaan SDP:n äänestäjät viittasivat historiallisen voimakkaasti juuri puoluejohtajaan ratkaisevana tekijänä puoluevalinnassaan.
Suurimmaksi puolueeksi kevään vaaleissa nousseella kokoomuksella puheenjohtaja Petteri Orpon merkitys oli vähäinen. Vain seitsemän prosenttia kokoomusta äänestävistä sanoi puheenjohtajalla olleen merkitystä puoluevalinnassa – luku on pienin sitten vuoden 2003.
Vihreille tutkimus on murhaavaa luettavaa. Puolue onnistui pitämään äänestäjänsä huonoimmin, sen äänestäjille vasemmistoliitto ja SDP näyttäytyivät houkuttelevilta. Kaiken tämän päälle eduskuntavaalien jälkeen väistynyt puheenjohtaja Maria Ohisalo oli vähiten suosittu puoluejohtaja.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson oli jälleen huomattavasti puoluettaan suositumpi.
Suomen vaalitutkimuskonsortio koostuu noin 30 tutkijasta. Nyt julkaistiin ensimmäiset välähdykset raportista, joka julkaistaan kokonaisuudessaan ensi vuonna.
lehti 