Ammattiliitto JHL:n Pelastusalan unioni huomauttaa, että maan hallituksen pelastusalalle kaavailemat leikkaukset vaarantavat sisäisen turvallisuuden. Tänään julkaistussa tiedotteessaan JHL vaatii lisäämään pelastajien koulutuksen määrää.
Suomi tarvitsee vuoteen 2030 mennessä yli 1 000 pelastajaa enemmän kuin nykytahdilla koulutetaan. JHL katsoo, että Pelastusopiston on taattava myös jatkossa koulutuksen laatu. Pelastajien ja alipäällystön koulutuksen on oltava riittävä kestoltaan, jotta osaaminen palvelee nykyajan vaatimuksia ja arjen työtä.
– Pelastusopisto on ollut asiassa hyvin aloitteellinen, sanoo JHL:n pelastusalan unionin puheenjohtaja Petteri Häyrinen.
”Meidän pitää turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot.”
– Pelastajapulaan vastataan Pelastusopiston vuosina 2024–2032 toteuttamalla pelastajakoulutuksen lisäyksellä. Maan hallituksen on turvattava riittävä rahoitus myös uusien opettajien palkkaamiseen sekä kalustoon ja tiloihin investoimiseksi. Koulutuksessa tulee huomioida myös ruotsinkielisen koulutuksen riittävyys, Häyrinen toteaa.
Häyrinen vaatii hallituksen kohtelevan turvallisuusalan toimijoita tasapuolisesti rahanjaossa.
– Meidän pitää turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Turvallisuus on kokonaisuus, jossa yhden osa-alueen pettäminen uhkaa koko yhteiskunnan toimivuutta.
Jaksavatko pelastajat?
Pelastusalan unionin puheenjohtaja Häyrinen on erityisen huolissaan palo- ja pelastusalan rahoituksesta sekä henkilöstön jaksamisesta korkeaan eläkeikään asti.
– Eri puolilta Suomea kantautuneiden tietojen mukaan pelastuslaitokset joutuvat tinkimään välttämättömistä kalustohankinnoista ja paloasemia on joutunut lopetusuhan alle, Häyrinen kertoo.
– Valtion on nyt aika laittaa palo- ja pelastusalan rahoitus sellaiseen kuntoon, että henkilöstö kykenee työskentelemään niiden vaateiden osalta, joita yhteiskunnalla, kansainvälisellä ympäristöllä ja kansalaisilla on.
Hallituksen kaavailemat leikkaukset vaarantavat Häyrisen mukaan pelastusalan toimintakyvyn ja pelastajien sekä ensihoitajien työturvallisuuden.
– Erityisesti ikääntyneet pelastajat kärsivät terveysongelmista, jos varusteiden mukana kulkeutuu henkilökunnan tiloihin haitallisia aineita varusteiden mukana onnettomuuspaikoilta. Säästöt uusien tilojen rakentamisissa ja vanhojen remontoinneissa aiheuttavat suuria inhimillisiä kustannuksia ja kärsimyksiä.
Petteri Häyrinen painottaa, että pelastusalalla joudutaan ottamaan työtehtävissä isoja riskejä, joten kaluston, varusteiden ja asemien tulee olla hyvässä kunnossa.
– Tällä varmistetaan, että pelastajilla olisi edes jonkinlaiset mahdollisuudet selvitä työurastaan terveenä eläkkeelle asti.
Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 100 000 pelastustehtävää. Ne ovat nykyisin osa hyvinvointialueita, jotka vastaavat lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtion budjetista.
uutiskirje 
