Vuodesta 2016 vasemmistoliittoa johtaneen Li Anderssonin aika vasemmistoliiton johdossa on päättymässä. Puolue valitsee itselleen uuden puheenjohtajan lokakuun 19. päivänä järjestettävässä puoluevaltuuston kokouksessa.
Ehdokkaita puheenjohtajaksi on kolme: kansanedustajat Laura Meriluoto Kuopiosta ja Minja Koskela Helsingistä sekä Vantaan-Keravan aluevaltuutettu Gashaw Bibani. Suuria erimielisyyksiä ei ehdokkaiden välillä ole ilmennyt, eikä yksikään ole myöskään kampanjassaan tehnyt irtiottoja edellisen puheenjohtajan linjasta. Vasemmistoliitto ei olekaan kaikesta päätellen valitsemassa puolueelle uudistajaa vaan jatkajaa Li Anderssonin työlle.
Julkisuudessa on spekuloitu sillä, onko puheenjohtajakisassa ennakkosuosikkeja tai olisiko joku ehdokkaista ”puolue-eliitin” erityisessä suosiossa. Iltalehti (20.9.) ja Uutissuomalainen (26.9.) ovat tehneet sinänsä ansiokasta journalismia soittamalla vasemmistoliiton piirijärjestöjen puheenjohtajille sekä puoluevaltuuston jäsenille ja kysymällä näiltä suosikkeja puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
Soittokierrokset eivät valitettavasti kerro juuri mitään puheenjohtajavalinnan todellisesta asetelmasta. Vasemmistoliiton seuraavasta puheenjohtajasta eivät nimittäin päätä piirien puheenjohtajat eikä todellisuudessa edes puoluevaltuusto, vaan jäsenet.
Kaikki vasemmistoliiton noin 13 000 jäsentä pääsevät antamaan tasa-arvoisesti äänensä siitä, kenestä tulee puolueen seuraava puheenjohtaja. Äänestys on toki nimellisesti neuvoa-antava, mutta on hyvin epätodennäköistä, että puoluevaltuusto tekisi jäsenäänestyksen vastaisen valinnan.
”Oleellista on myös kysyä, missä vasemmistoliiton kenttä nykyään sijaitsee.”
Jäsenäänestyksessä ratkaisee se, kuka ehdokkaista onnistuu vakuuttamaan puolueen rivijäsenet eli sen kuuluisan kentän. Oleellista on myös kysyä, missä vasemmistoliiton kenttä nykyään sijaitsee. Syyskuun puolessavälissä Helsingin vasemmisto kertoi jäsenmääräkseen yli 3 000. Se on yli viidesosa puolueen kaikista jäsenistä.
Puheenjohtajan varassa on paljon – mutta ei kaikkea. Asiat osaava ja karismaattinen puheenjohtaja on puolueelle etu. Ei sovi kiistää sitä faktaa, että Li Andersson sai yksin yli kaksi kolmasosaa vasemmistoliiton 316 859 äänestä eurovaaleissa. Jos puheenjohtaja osaa asiansa ja pystyy viestimään kansalaisille ytimekkäällä ja ymmärrettävällä tavalla, voi puolue saada kannattajia sellaisistakin ihmisistä, jotka eivät muuten vasemmistoliittoa äänestäisi.
Uuden puheenjohtajan todellinen tulikoe ovat kuitenkin kevään 2025 kunta- ja aluevaalit. Ne ovat täysin erilaiset, koska kussakin Suomen 293 kunnassa ja kaupungissa sekä 21 hyvinvointialueella käydään omat vaalinsa. Kunta- ja aluevaaleissa suuri merkitys onkin – taas kerran – puolueen rivijäsenillä, jotka tekevät paraikaa ehdokashankintaa, laativat vaaliohjelmia ja järjestelevät kampanjoita ympäri Suomea. Kuntavaaleissa puheenjohtajaa tärkeämpi rooli on paikallistason vaikuttajilla.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
Juttua korjattu 3.10.: Vuoden kuntavaalit käydään Manner-Suomen 293 kunnassa. Ahvenanmaalla on omat kuntavaalinsa.
uutiskirje 