Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela peräänkuuluttaa eläkekeskusteluun nykyistä laajempaa analyysia, jossa huomioidaan myös eläkkeellä olevan väestön moninaisuus ja työeläkejärjestelmän sisäisten tuloerojen kehitys.
– Eläkejärjestelmän uudistamisesta ei pidä tehdä sukupolvisotaa, Koskela painottaa.
– Merkittävä osa suurista ikäluokista syntyi äärimmäiseen köyhyyteen, jossa ruoan ja vaatteiden saaminen saattoi olla Unicefin avustuksien varassa. Heidän työeläkkeensä on usein pieni tai olematon, ja puheet “eniten haittaa aiheuttaneesta sukupolvesta” tuntuvat varmasti loukkaavilta.
”Tällaisilla ehdotuksilla ei ole mitään tekemistä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kanssa.”
Vihreiden Atte Harjanne ehdotti eläkkeisiin lisäveroa, joka painottuisi ”eniten haittaa aiheuttaneelle sukupolvelle”. Laskennan pohjana olisivat kumulatiiviset hiilipäästöt ja luonnontilan köyhtyminen kunkin ikäluokan työuran aikana.
Harjanteen yhdessä ajatuspaja Liberan kanssa tekemässä raportissa esitetään lisäksi eläkeiän nostamista kahdella vuodella. Raportti julkistettiin viime perjantaina.
Eläkeuudistus tulossa
Suomessa valmistellaan parhaillaan eläkeuudistusta, jossa pyritään noin miljardin euron sopeutukseen. Koskela pitää eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden turvaamista tärkeänä, mutta ei usko tuloeroja kasvattavien keinojen parantavan minkään sukupolven asemaa.
– Jos eläkekertymä poistetaan työttömyyden, opiskelun ja vanhempainvapaiden ajalta, kuten julkisuudessa on esitetty, tämä ei vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin vaan iskee juuri niihin nuoriin ja työikäisiin, joita hallitus muutenkin eniten kurittaa, Koskela muistuttaa.
– Tällaisilla ehdotuksilla ei ole mitään tekemistä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kanssa.
Kehitys eriytyy
Koskela muistuttaa, että palkattomien jaksojen eläkekertymän poisto kohdistuisi etenkin heikossa työmarkkina-asemassa oleviin ja naisiin, vaikka naisten eläkekertymät jäävät muutenkin keskimääräistä pienemmäksi. Viime vuonna miesten keskimääräinen työeläke oli 2 073 euroa kuukaudessa ja naisten 1 621 euroa kuukaudessa.
– Vasemmistoliitto onnistui hallituksessa tekemään merkittäviä panostuksia eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi, mutta nyt politiikan suunta on taas kääntynyt, Koskela muistuttaa.
– Vaikka Suomessa on aiempaa enemmän myös hyvätuloisia eläkeläisiä, kohdistaa hallitus leikkauksia juuri eläkkeensaajan asumistukeen, joka turvaa pienituloisten eläkeläisten asumista.
Hän muistuttaa siitä, että Eläketurvakeskuksen tekemien ennusteiden mukaan eläkejärjestelmän sisäiset tuloerot kasvavat tulevina vuosikymmeninä, kun hyvätuloisten työeläkekehitys erkanee muita nopeammaksi.
– Vasemmistoliitto on esittänyt yhtenä ratkaisuehdotuksena niin sanottua progressiivista indeksiä, jossa osa työeläkkeiden korotuksista toteutettaisiin euromääräisinä. Tämä hillitsisi suurten eläkkeiden kasvuvauhtia oikeudenmukaisemmin kuin yleiset indeksijäädytykset, Koskela sanoo.
lehti 