Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela toivoo eduskuntapuolueiden ottaneen opiksi viimevuotisesta käännytyslain käsittelystä. Viime kesänä vain vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät äänestivät oikeustieteilijöiden yksimielisen kannan mukaisesti perustuslain, ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden vastaista poikkeuslakia vastaan.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo jatkaa lain voimassaoloa. Lausuntokierros hallituksen esitysluonnoksesta lain voimassaolon jatkamiseksi puolellatoista vuodella päättyi torstaina.
– Kiireellä pidetty lausuntokierros ei tuottanut yllätyksiä. Käännytyslaki oli ja on yksiselitteisesti ja räikeästi vastoin perustuslakia, ehdottomia ihmisoikeusvelvoitteita ja EU-oikeutta, Koskela sanoo.
”Käännytyslaki oli ja on yksiselitteisesti ja räikeästi vastoin perustuslakia”.
– Viimeksi asiantuntijat sivuutettiin perustuslakivaliokuntaa myöten. Toivottavasti tällä kertaa muutkin kuin vasemmistoliitto ja vihreät kuuntelevat asiantuntijoita ja antavat edustajiensa äänestää Suomen perustuslain mukaisesti.
Jälleen perustuslain säätämisjärjestyksessä
Koskela huomauttaa, että vuodeksi säädetyn, poikkeuslakina hyväksytyn käännytyslain voimassaolon jatko edellyttää jälleen perustuslain säätämisjärjestystä, vaikka oikeustieteilijöiden mukaan edes käsittelyjärjestys ei ratkaise esityksen ongelmia.
Useat asiantuntijat oikeuskanslerista alkaen pitävät esityksen perusteluja riittämättöminä poikkeuslain voimassaolon jatkon tarpeen ja sen keston osalta.
– Jos mahdollista, nyt esitettävän muutoslain ongelmat ovat jopa isompia kuin viime kesänä hyväksytyn alkuperäisen lain, Koskela arvioi.
– Paitsi että hallituksen tulisi kyetä perustelemaan alkuperäinen laki, tulisi sen nyt osoittaa perusteet lain voimassaolon jatkamiselle nykyisessä tilanteessa ja vielä pidemmäksi aikaa kuin alkuperäinen laki oli voimassa. Esitysluonnoksessa perusteet ovat silmiinpistävän ohuet.
Palautuskieltoa kunnioitettava
Koskelan mielestä esitys myös vähättelee kansainvälistä oikeuskehitystä. Hän toteaa useiden asiantuntijoiden huomauttavan, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on viimeksi tammikuussa katsonut Turkin rikkoneen ehdotonta palautuskieltoa palauttaessaan turvapaikanhakijan ilman hakemuksen vastaanottamista.
EU-tuomioistuin puolestaan tuomitsi kesällä Unkarin maksamaan 200 miljoonaa euroa hyvitystä ja asetti miljoonan euron päiväkohtaisen uhkasakon rikkomusmenettelyssä, joka koski turvapaikkamenettelyyn pääsyn ja palautuskiellon loukkauksia.
Koskela huomauttaa jopa komission, johon Orpon hallitus vetoaa, painottaneen tuoreessa välineellistämistä käsittelevässä tiedonannossaan, että jäsenmaiden on tässäkin yhteydessä noudatettava EU-oikeuden rajoituksia ja edellytyksiä sekä kunnioitettava perusoikeuksia ja palautuskieltoa.
Vaaditaan valppautta
Koskela muistuttaa myös siitä, että Suomella on keinot vastata tilanteeseen itärajalla laillisesti ja hallitusti ulkomaalaislain, vastaanottolain ja EU-oikeuden nojalla, tehostettuja menettelyjä hyödyntäen ja EU:n ja jäsenmaiden tukeen turvautuen.
– Kiristyvä kansainvälinen tilanne ja naapurissa oleva diktatuuri vaativat Suomelta valppautta. Ratkaisuna ei tänäänkään ole se, että heitämme itsekin oikeusvaltiomme ja sääntöperusteisen järjestelmän romukoppaan, Koskela sanoo.
– Vaikka turvapaikanhakijoita pitkän hiljaisuuden jälkeen alkaisi tulla, Suomella ja EU:lla on keinot käsitellä isojakin hakemusmääriä tehokkaasti, rajojaan turvaten, ihmishenkiä vaarantamatta.
uutiskirje 
