– Meillä Suomessahan on kyllä erittäin jalo seksuaalinen otus, nimittäin poro, kansanedustaja, psykologi Pertti Veltto Virtanen (ps.) totesi tiistaina eduskunnan täysistunnossa.
– Ei poroja silti täällä metsästetä eläimellisesti ja tuhota sukupuuttoon, koska me tarvitsemme jotain potenssia. Toki jotkut japanilaiset ja kiinalaiset hakevat kyseistä uutetta.
Eduskunnassa syksyn eittämättä pahiten asian vierestä käyty keskustelu alkoi EU:n ympäristödirektiiviin perustuvan lakimuutosryppään pohjalta.
Oikeusministeri Tuija Braxin mukaan direktiivin vaatimukset on laitettu Suomessa pääosin kuntoon jo aikaa sitten ja jäljellä on muutama pieni muutos.
Ihimisiäki pitääs vähä suojella
Hullunmylly lähti pyörimään, kun ensin Tanja Karpela (kesk.) ja sitten Pertti Salolainen (kok.) ja Pentti Tiusanen (vas.) erehtyivät kysymään ministeriltä valmistelussa olevasta, törkeää metsästysrikosta koskevasta lakiesityksestä.
Keskustan Juha Mieto muistutti, että Itä-Suomessa on karhuja.
– Eikö toisekkipäin voi ajatella, jotta ihimisiäki pitääs vähä suojella. Nyt ku siellä on karhuja vaikka kuinka paljo ja sieltä on marjat loppunu, ne on tullu ihimisten puutarhahan mellastamahan ja syömähän omenia.
Keskustan Hannu Hoskosen mielestä Salolaisen ja Tiusasen kysymys mustamaalasi suomalaista metsästyskulttuuria.
– Suomalaiset metsästäjät käyttäytyvät metsissä vastuullisesti ja osaavat hoitaa riistaa. Toivon, että keskustelussa pysytään asiassa.
Keskustan Lauri Oinonen kiitteli Mietoa ja Hoskosta.
– Suomalainen metsästäjä on paras luonnonsuojelija. Suomalainen metsästäjä tajuaa luonnon arvon ja hän pitää yllä luonnon kaikkinaista tasapainoa, hän ylisti.
Helppo sanoa, ettei pelkää
Myös Oinonen oli huolissaan karhuista.
– Minulle eilen soitti yksinhuoltajaäiti, joka sanoi, että enää ei uskalla lähteä kuntolenkille. Siellä karhut vierailevat omenapuitten äärellä. Samoin hän ei ole uskaltanut mennä metsäänsä katsomaan tuulenkaatopuita, hän sanoi.
– Jos jotain tänä päivänä tarvitsee suojella, se on todellinen luonnon ystävä: ihminen luonnossa, marjastaja, sienestäjä. Lapsiperheet eivät uskalla enää mennä metsään.
– Helppo on jossakin kaupungissa tai sisätiloissa sanoa, että minä en pelkää petoja.
Oinonen kertoi myös kansanedustajasta, joka oli autosta nähnyt susilauman.
– Jos hän olisi ollut tiellä vaikkapa pyörän kanssa, niin olisi ollut aikamiehelle vaarallinen tilanne.
Salolainen muistutti, että Suomen vaarallisimmat eläimet ovat koira ja punkki, ja Risto Kuisma totesi välttävänsä syksyisin sienestystä, muttei petojen vaan hirvestäjien vuoksi.
Karpela totesi, että susia Suomessa on vähemmän kuin saimaannorppia.
Seitsemänkin karhua
Ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen (kesk.) joutui poikkeuksellisesti pyytämään edustajia pysymään asiassa, kolme kertaa.
– Nyt pitäisi olla lähempänä tätä keskusteltavaa aihetta, hän sanoi Oinoselle.
Silti SDP:n Lauri Kähkösen kesämökin luona on ollut seitsemänkin karhua.
– Joillakin kansanedustajilla on asennevamma metsästäjiä kohtaan, hän päätteli.
Keskustan Eero Reijonen ilmoitti reilusti, että ei ehkä pysy asiassa.
– Minä yhdyn siihen näkemykseen, että karhu ja susi kuuluvat suomalaiseen luontoon, mutta eivät ne kyllä kuulu omenapuihin, hän sanoi
Esa Lahtela (sd.) kiiruhti työhuoneestaan istuntosaliin, kun kuuli keskusteltavan karhuista, ja ilmoitti olevansa eri mieltä varapuhemiehen kanssa siitä, mikä kuuluu asiaan.
– Jotta jos niitä on liian paljon jossakin eikä saisi (kaato)lupia, niin voi olla, että ihmiset ottavat oikeuden omiin käsiinsä.
Länsimaisen kulttuurin ylemmyydestä
Pertti Virtanen oli huolissaan primitiivisten kansojen uskomuksista, jotka ajavat tappamaan eläimiä. Takana on ajatus miehisen potenssin parantamisesta eläinten osilla.
– Me emme voi keskustella tästä julkisesti, koska se taas loukkaisi poikkitieteellisesti tai poikkitaiteellisesti jotain toista kulttuuria, hän sanoi.
Hän kertoi vielä, että telkkarista tulee juuri nyt hyvä ohjelma sukupuuttovaarassa olevista eläimistä. Hän korosti myös länsimaisen kulttuurin ylemmyyttä:
– Koska kyse on uskonnosta ja taikauskosta, joka liittyy näihin alkeellisiin primitiivisiin uskontoihin, niin meidän täytyisi rohkeasti tunnustaa tässä mielessä jopa eräänlainen kristinuskon ja eurooppalaisen sivistyksen ylemmyys ja uskaltaa puuttua näihin todellisiin ongelmiin, jotka ovat ihmisen psykologiassa.
Häh?
lehti 