Suomen koronatartunnat pomppasivat tänään uudelle tuhatluvulle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vahvisti 2 225 uutta koronavirustartuntaa, mikä on jälleen uusi ennätys. Kahden viime viikon aikana raportoitu yhteensä noin 20 000 tartuntaa, mikä on liki 4 400 tartuntaa enemmän kuin tätä edeltävien kahden viikon aikana.
Kovista lukemista huolimatta tehohoidon tarve aleni hieman. Sairaalahoidossa on tällä hetkellä 314 potilasta, joista 46 teholla. Viime aikoina tehohoitoa tarvitsevia potilaita on ollut yli 50 päivässä.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kiirehti eilen Ylen A-studiossa rokotuksia. Hänen mukaansa nimenomaan kolmas rokoteannos on olennainen, koska kahdesti rokotettujen henkilöiden suoja alkaa hiipua.
Kiuru sanoi, että eläkkeellä olevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä alan opiskelijat tulisi kutsua töihin rokotuksia varten.
Selvityksessä on myös lähihoitajien perehdyttäminen tehtävää varten, ja lisäapua on pyydetty puolustusvoimilta sekä kansalaisjärjestöiltä.
– Se ei ole mahdollista, ettei rokotemasiina käynnisty. Nyt on kiire, Kiuru totesi.
Keskiviikkona HUS tiedotti, että kolmansien koronavirusrokotusten nopean etenemisen esteenä on pula rokottajista. HUS ja useat Uudenmaan kunnat vetoavat eläkkeellä tai muutoin terveydenhuollon tehtävistä poissa oleviin terveydenhuollon ammattilaisiin sekä opiskelijoihin, jotta nämä tulisivat rokottamaan.
”Testaaminen ei ratkaise”
– Koronavirusrokotusten vauhdittaminen on nyt ensisijainen toimenpide epidemian hillitsemisessä. Jotta onnistumme tässä, meidän on tärkeää saada mahdollisimman moni rokotetuksi. Haluamme toteuttaa rokotukset nopeasti, kolmannet rokotukset mukaan lukien. Tarvitsemme tämän vuoksi lähiviikkoina runsaasti lisää rokottajia, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.
HUS ja Uudenmaan kunnat vetoavat sellaisiin terveydenhuollon ammattilaisiin, jotka voivat elämäntilanteensa vuoksi tulla rokottamaan esimerkiksi muutamaksi viikoksi tai muutoin joustavasti.
– Toivomme, että esimerkiksi eläkkeellä, erilaisilla työvapailla tai muissa tehtävissä olevat terveydenhuollon ammattilaiset sekä alan opiskelijat tulisivat rokottamaan, vaikka lyhyeksikin ajaksi, sanoo vs. johtajaylilääkäri Jari Petäjä HUSista.
HUSilla ja alueen kunnilla on yhteinen näkemys siitä, että rajalliset terveydenhuollon resurssit tulee kohdentaa nimenomaan rokottamiseen.
– Testausmäärien lisäämisellä emme saa epidemiaa hallintaan. Testaaminen itsessään ei hillitse epidemiaa, ellei siihen kytkeydy tehokas tartunnanjäljitys. Yksittäisen tartunnansaaneen kontaktien jäljittäminen voi olla hyvinkin aikaa vievää. Resurssien käyttäminen rokottamiseen on huomattavasti tuottavampi keino hillitä epidemiaa, Petäjä sanoo.
Koronarokotteen saavat pistoksena antaa asetuksen mukaan lääkäri, hammaslääkäri ja asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja sairaanhoitajana laillistettu ensihoitaja.
uutiskirje 
