Tietenkin Tšekki ottaa kaiken irti ilmaisesta mainoksesta, kun presidentti ja virkaveli Dmitri Medvedevin pikavierailu raportoitiin ja sitä kommentoidaan kaikkialla maailmassa.
Tšekin oikeiston valtamediaa kuitenkin hirvittää poliittinen näköala, että Prahaa alettaisiin tarkastella jonkinlaisena puolueettomana maaperänä, siltana idän ja lännen välillä.
Toki Tšekki saavutti lännen uuskonservatiivisten johtajien George W. Bushin ja Dick Cheneyn aikana Yhdysvaltain ”erityisen strategisen kumppanin” arvon.
Yhdessä Puolan kanssa Tšekin oikeistojohtaja Mirek Topolanek, Alexandr Vondra ja ruhtinas Karel Schwarzenberg allekirjoittivat Yhdysvaltain tutka- ja ohjustukikohdan perustamista ja amerikkalaisten joukkojen maahansaapumista koskevat sopimukset.
Silloiset tšekkijohtajat itse selittivät tukikohtahankkeen lopulliseksi irtiotoksi Venäjästä ja idän vaarasta.
Hanke kuitenkin kaatui kansalaisvastarintaan ja parlamentin vuosi sitten hallitukselle esittämään epäluottamuslauseeseen. Mutta oikeistopiireissä elää edelleen vahvana haave Tšekin ja Yhdysvaltain erityissuhteesta.
Itä-Euroopan
epäilevät tuomaat
Kun viime kesänä syntyi ”Avoin kirje Obaman hallinnolle Keski- ja Itä-Euroopasta”, aloite tiettävästi lähti juuri Tšekistä. Ex-presidenttien Vaclav Havelin ja Lech Walesan lisäksi sen allekirjoitti parisenkymmentä entistä presidenttiä, entistä pääministeriä tai diplomaattia yhdeksästä Itä-Euroopan maasta.
Tämän ”valituskirjeen” voi luonnehtia hätäiseksi vetoomukseksi, että Obama ei unohtaisi itäisen Keski-Euroopan aluetta määritellessään Yhdysvaltain politiikan uusia painopisteitä.
Yhdysvalloista levinnyt talouskriisi ja maailman jatkuvasti muuttuvat voimasuhteet kuitenkin ovat jo sanelleet Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan muutoksia.
Nyt Obama on kutsunut Prahaan Itä-Euroopan yhdentoista maan johtajat selittääkseen torstain allekirjoituksia ja Yhdysvaltain jatkohankkeita.
Lienee ymmärrettävää, että osa Tšekin oikeistosta vähättelee torstain huipputapahtumaa. Vaclav Havelin entinen lehdistöedustaja tähdensi julkistelevisiossa, että Tšekki ei ole kutsunut ketään Prahaan, Obama ja Medvedev valitsivat Prahan itse.
Kun Obama ja Medvedev astuivat juhlatiloihin Prahan Linnan komeimpaan, Espanjalaiseen saliin, Tšekin presidentti odotteli superjohtajia yhtenä kutsuvieraana muiden joukossa.
Epäilevät tuomaat tietysti kieltävät tšekkiläisen russofobian, mutta heti seuraavassa lauseessa varoittavat venäläisistä liikemiehistä ja energiasopimuksista.
Hallitusoikeisto
hapertuu
Toista asennevirtaa edustaa presidentti Vaclav Klaus. Hän toteaa ykskantaan Tšekin olevan Yhdysvaltain liittolainen, mutta samalla pitävän hyvät suhteet Venäjään.
Topolanekin oikeistohallituksen aikana Klaus esiintyi toistuvasti tasapainottavin lausunnoin, kun ulkopolitiikasta vastanneet ministerit katsoivat asiakseen uhitella Venäjän suuntaan.
Klaus voidaan myös nähdä taustalla, kun Topolanekin ex-hallitusoikeisto parhaillaan murentuu. Maata hallitsee Jan Fischerin vetämä puolipoliittinen ”toimitusministeriö”. Topolanek itse sekoili itsensä ulos parlamentista ja pari viikkoa sitten hän jätti puolueensa vaaliveturin tehtävät ja asiallisesti myös puheenjohtajuuden.
Tšekin oman politiikan ja myös Venäjän-suhteiden kortit jaetaan kokonaan uusiksi toukokuun lopulla pidettävissä parlamenttivaaleissa.
Näissä vaaleissa tuskin edes muistetaan kahden suurvallan presidenttien pikavierailua huhtikuun 8. päivänä.
uutiskirje 