Viime vuosi oli vaikea tiedotusvälineille entisen ns. itäblokin eurooppalaisessa osassa ja kuluvasta vuodesta näyttää olevan tulossa vielä vaikeampi.
Jos viime vuosi tarkoitti näille maille talouden dramaattista pudotusta, niin Euroopan kehityspankin mukaan niiden talous on edelleen herkästi haavoittuvalla tolalla.
Talousahdingolla on ollut suora vaikutus ilmoitusmarkkinoihin, mikä muun muassa Albanian, Viron, Romanian ja Tšekin tiedotusvälineille merkitsi ilmoitustulojen putoamista 21 prosentilla.
Kansainvälisen mainostoimiston ZenithOptimedian mukaan ilmoitustulot kasvavat näissä maissa tänä vuonna, mutta eivät enempää kuin kaksi prosenttia.
Jalkapallon MM-kisat on yksi vuoden suurista tapahtumista, jonka pitäisi lisätä ilmoitustuloja, mutta ne ovat pettymys mainostoimistoille. Vain kaksi alueen maista, Slovakia ja Slovenia, pääsi mukaan kesän peleihin Etelä-Afrikkaan.
Toisen suuren markkinointiyhtiön GroupM:n mukaan on Puolalla, Tšekillä ja Unkarilla parhaat edellytykset markkinointikustannusten kasvamiseen.
Sen sijaan esimerkiksi Romaniassa voidaan odottaa yhä supistuvia ilmoitusmarkkinoita. Viime vuoden 40 prosentin eli 350 miljoonan euron pudotuksen jälkeen niiden odotetaan kutistuvan edelleen 15 prosentilla tänä vuonna, arvioi Graffiti BBDO Bukarestista.
Omistajia vaihtuu,
lehtiä kaatuu
Kilpailua lisäävän internetjulkaisujen esiinmarssin myötä käynnissä oleva median sirpaloituminen on lisännyt perinteisen median talousvaikeuksia. Ilmoitustulojen vähenemisen vuoksi ovat monet ulkomaiset omistajat jättäneet esimerkiksi sanomalehtiä oman onnensa nojaan.
Bonnier-yhtiöt myi latvialaisen Diena-sanomalehden brittiläisen Rowlandin tukemalle luxemburgilaiselle rahastolle. Sen seurauksena toistakymmentä toimittajaa irtisanoutui, koska uusi johto aikoo leikata lehden toimituksellisen budjetin puoleen entisestä.
Pian vuodenvaihteen jälkeen lakkautti romanialainen mediayhtiö Realitatea-Catavencu valtakunnallisen päivälehden Cotidianulin sekä talouslehti Business Standardin. Omistaja sanoi etsivänsä sijoittajia lehtien uudelleenjulkaisun aloittamiseksi.
Kaksi muuta valtakunnallista sanomalehteä, Zuia ja Gardianul, pysäyttivät painokoneensa tammikuussa pitkään jatkuneen ilmoitustulojen laskun jälkeen. Zuialle jäi jäljelle pikkuruinen verkkolehti.
Yksi suurimmista Bulgariassa toimivista mediayhtiöistä, saksalainen Westdeutsche Allgemeine Zeitung (WAZ), on neuvotellut myydäkseen kaksi Bulgariassa omistamaansa lehteä. Trud ja 24 tšasa -lehdillä on lähes 55 prosentin levikkiosuus maassa.
Politikointi vie katsojia
valtiollisilta kanavilta
Asiantuntijat uskovat, että ulkomaisten sijoittajien vetäytyminen ja mediayhtiöiden kaatumiset jatkuvat.
Samalla on kasvanut arvostelu valtiollisia televisio- ja radioyhtiöitä kohtaan siitä, miten poliittiset puolueet ja hallitukset pitävät niitä otteessaan.
Politiikkojen vaikutus julkisen palvelun kanaviin on vienyt niiltä katselijoita ja kuuntelijoita, minkä seurauksena yhä harvemmat maksavat lupamaksuja.
Tämän lisäksi on talouskriisi vaikeuttanut hallitusten mahdollisuuksia tehdä välttämättömiä investointeja. Media-analyytikkojen mukaan tämä voi ajaa monia julkisen palvelun kanavia konkurssiin.
Osa näistä oli jo viime vuonna kestämättömässä tilanteessa. Slovakian STV sopi valtion kanssa vähintään kymmenen miljoonan euron vuosittaisesta tuesta vuoteen 2014 asti. Sitä ennen STV oli joutunut pyytämään kriisirahaa välttääkseen konkurssin vuoden 2009 alussa. Asiantuntijoiden mukaan STV:lle tekee tiukkaa selvitä edes luvatulla tuella.
Unkarin tv-yhtiö MTV joutui talousvaikeuksien takia vetäytymään viime vuoden Eurovision laulukilpailuista. Sen tämän vuoden budjetti on 50 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna.
Digitalisointi vaatii
nyt investointeja
Euroopan unioniin kuuluvat maat joutuvat lopettamaan analogiset tv-lähetykset viimeistään 2012. Tarvittavat investoinnit on tehtävä tänä vuonna, jotta digitaaliset lähetykset ovat tuolloin valmiina.
Mainostoimistojen mukaan sekä katsojat että ilmoittajat odottavat innokkaasti digilähetyksiä, koska niiden toivotaan olevan laadultaan parempia.
Kansainväliset mainostoimistot eivät kuitenkaan tee eroa äänen ja kuvan laadun tai ohjelmien tason välillä viestiessään ilmoittajille ja yleisölle. Ne näkevät ennen kaikkea mahdollisuuden kasvaviin mainostuloihin ja antavat mielellään kuvan, että digitalisointi tarkoittaa myös parempaa ohjelmien sisältöä.
Mutta riippumatta siitä, odottavatko katsojat digitalisointia ja uskovatko he sisällön kohentuvan sekä poliittisen riippumattomuuden kasvavan, puuttuu sijoittajia, jotka ovat nyt halukkaita satsaamaan digi-tv:n kanaviin. Useimmat odottavat vähemmän riskialttiita aikoja ja toivovat, etteivät häviä jo tekemiään investointeja.
Mitä hyötyä demokratialle
mediamarkkinoista?
Tietämättömyys ja levottomuus ovat suuria myös toimittajien ja muiden mediatyöntekijöiden keskuudessa. He toivovat, ettei lisää lehtiä ja sähköisiä viestimiä mene nurin eikä alalle tule lisää työttömiä.
Samalla kysyvät kolumnistit, väittelijät ja valtiotieteilijät sekä yksi jos toinen poliitikkokin, kuinka nämä uudet mainostuloihin perustuvat mediamarkkinat hyödyttävät demokratiaa. Miten ne turvaavat avoimempaa yhteiskuntaa, korkeampaa yhteiskuntakeskustelun tasoa ja monipuolisempaa ohjelmatarjontaa?
Niistä lehdistä ja sähköisen viestinnän kanavista, jotka kaikesta huolimatta ovat jäljellä, kuullaan yhä useammin, miten vaikeaa on ryhtyä tutkivaan ja itsenäiseen journalistiseen työhön.
Koska mainostulot hallitsevat journalismia, iskee se kapuloita rattaisiin pitkäjänteiselle journalistiselle työlle. Mainostajat hallitsevat epäsuorasti sitä, mitä ja keitä pääsee mediassa esiin.
Se on yhtä suuri ongelma valtiollinen poliittinen ohjaus.
uutiskirje 
