Maailman arviolta kuudestatuhannesta kielestä ainakin 43 prosenttia on uhanalaisia. Vain muutamaa sataa kieltä käytetään maailman kouluissa ja alle sataa digitaalisessa maailmassa. Joka toinen viikko yksi pieni kieli kuolee.
YK pyysi maailmaa kiinnittämään huomiota näihin tosiasioihin helmikuun 21. päivänä, Kansainvälisenä äidinkielen päivänä.
Kielillä on hyvin monitahoisia vaikutuksia yksilön identiteettiin, kommunikaatioon, sosiaaliseen integraatioon, koulutukseen ja kehitykseen. Siksi ne ovat strategisesti tärkeitä niin ihmisille kuin koko planeetallekin, sanoo YK:n koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.
Globalisaatioprosessien johdosta monet kielet ovat kasvavan uhan alla tai kokonaan katoamassa. Kun yksikin kieli hiipuu, maailman kulttuurisen moninaisuuden rikas kudos köyhtyy. Samalla katoaa kielen sisältämiä mahdollisuuksia, muistoja, ajattelun ja ilmaisun ainutlaatuisia tapoja – paremman tulevaisuuden arvokkaita resursseja.
Äidinkieli ja monikielisyys
Unescon mukaan lapsen tulisi saada opetusta äidinkielellään niin varhain kuin mahdollista, sillä lapsuusaikainen oppi on kaiken oppimisen perusta. Äidinkieli on oleellinen kulttuurin ja identiteetin osa, ja se kantaa sisällään arvoja ja tietoa. Ilman sitä perinteet, sanonnat, laulut, vitsit ja rituaalit eivät säily ja siirry uusille sukupolville.
Opetuksen tulisi olla monikielistä siellä, missä puhutaan useampia kieliä.
Monikielisyys liittyy myös YK:n julistamaan kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten vuosikymmeneen 2022-2032. Monikielisyyden vaaliminen on alkuperäiskansojen kehityksen perusedellytys.
Alkuperäiskansojen vuosikymmenen julkilausuma, Los Pinosin julistus, korostaa alkuperäiskansojen oikeutta ilmaisunvapauteen sekä oikeutta koulutukseen ja yhteiskuntaan osallistumiseen omalla kielellään. Nämä oikeudet ovat välttämättömiä, jotta sukupuuton partaalla hoippuvat alkuperäiskansojen kielet säilyvät hengissä.
Kielikuolemien tahti kiihtyy
Yhteiskuntaan osallistuminen omalla kielellä tarkoittaa muun muassa sitä, että ihminen voi käyttää äidinkieltään oikeusjärjestelmässä, mediassa, työelämässä ja terveyspalveluissa.
Joissakin monikielisissä maissa saatetaan suosia tiettyä kieltä poliittisista tai kulttuurisista syistä. Se voi johtaa yhden kielen ylivaltaan koulutuksessa ja julkisissa palveluissa. Valtakieltä taitamattomat tai huonosti puhuvat joutuvat muita kehnompaan asemaan työmarkkinoilla ja pahimmissa tapauksissa syrjinnän tai suoranaisen sorron kohteiksi.
Arvioidaan, että maailmassa on parhaimmillaan puhuttu 7 000 – 8 000 eri kieltä. Viimeisen kolmen vuosisadan aikana kieliä on kuollut alati kiihtyvään tahtiin, varsinkin Amerikan mantereilla ja Australiassa.
lehti 