Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan jälkeen on eletty niin monta historiallista päivää ja käännettä, että käsite alkaa menettää merkityksensä. Sanotaan siis, että viime lauantai oli olennainen matkalla Suomen hakemuksen jättämistä sotilasliitto Natoon. Toiseksi suurin hallituspuolue poisti omalta osaltaan Nato-jäsenyyden esteet ja samaan aikaan pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylen Ykkösaamussa SDP:n kannan olevan liikkeessä.
Marinin mukaan SDP:n Nato-linjauksesta päätetään näillä näkymin toukokuun alussa. Omaa kantaansa pääministeri ei voi tässä tilanteessa mennä kertomaan, mutta tiukat puheet Venäjästä ja toisaalta Naton tuomasta turvasta voi tulkita niin, että ei vain puolueen vaan myös sen puheenjohtajan kanta on liikkeessä kohti myönteistä suhtautumista liittoutumiseen.
– Sinisilmäisyyteen ei ole varaa. Me emme voi ajautua Suomessa tilanteeseen, että Venäjä tänne hyökkäisi. Se täytyy pyrkiä estämään kaikin keinoin. Olemme nähneet, että tämä on osa Venäjän ulkopolitiikkaa, että se hyökkää toiseen maahan täysin perusteetta ja täysin järjenvastaisesti, Marin sanoi lauantaina.
Keskustelun on syytä pysyä asiassa. Jäsenyyden vastustajat eivät ole isänmaan pettureita eivätkä kannattajat kiimaisia haukkoja.
Samaan aikaan Vaasassa keskustan puoluevaltuustossa puheenjohtaja Annika Saarikko puhui selkeämpää kieltä:
– Jos valtiojohto yhdessä päätyisi siihen, että askel ja aika on oikea, olen keskustan puheenjohtajana, teidän tuellanne, valmis ottamaan suunnan kohti Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa.
Saarikko sai kannalleen puoluevaltuuston yksimielisen tuen.
Seuraava askel selonteko
Suomi etenee siis kohti Nato-hakemusta määrätietoisesti, mutta maltilla. Seuraava askel on vuorossa keskiviikkona, kun hallitus antaa eduskunnalle selonteon turvallisuusympäristön muuttumisesta. Siinä ei vielä esitetä kyllä tai ei -ratkaisua, mutta pääsiäisen jälkeen pidettävässä lähetekeskustelussa kantansa vielä piilossa pitäneillä kansanedustajilla on tilaisuus sanoa sanansa.
Selonteko menee valiokuntien käsiteltäväksi. Viimeistään sen jälkeen aika on kypsä aidosti historialliselle askeleelle, jollaista ei olisi uskonut vielä helmikuun alussakaan näkevänsä tällä vaalikaudella.
Valtiojohto on käyttänyt Venäjän hyökkäyksestä alkaneen etsikkoajan sen selvittämiseksi, tukevatko kaikki Nato-maat Suomen jäsenhakemusta. Vastustajia ei ole löytynyt.
Asiaa on siis pohjustettu jo viikkoja ja kansalaismielipide kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle heti Venäjän hyökkäyksen alettua. Maltillinen eteneminen on silti viisasta. Kyseessä on niin iso asia, että kaikkien on pystyttävä sen kanssa elämään. Myös niiden, jotka eivät edelleenkään kannata Nato-jäsenyyttä. Se on edelleen yhtä sallittua kuin on ollut tähän asti. Naton vastustajat eivät ole isänmaanpettureita eivätkä putinisteja.
Mutta myös vastustajien on syytä kunnioittaa kansan enemmistön mielipidettä. Naton kannattajat eivät ole ”kiimaisia” eivätkä ”haukkoja”. Heistä kantansa helmikuun jälkeen muuttaneet ovat vain tehneet uuden johtopäätöksen olosuhteiden muututtua totaalisesti.
lehti 