Suomen luonnonsuojeluliitto mukaan aikataulu on liian hidas, vaikka EU:n komission keskiviikkona esittämässä vihreän kehityksen ohjelmassa ehdotetaankin ilmastotavoitteen kiristämistä ensi kesään mennessä.
Liitto muistuttaa tiedotteessaan, että vaikka komissio tekee ohjelmassa hyviä avauksia ympäristön kannalta muun muassa maatalouteen ja luonnonsuojeluun, niiden käytännön toimenpiteistä päätetään vasta myöhemmin.
Luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä, että Ursula von der Leyenin johtama uusi komissio painottaa ympäristöä heti alkutaipaleellaan, kun EU on vitkastellut ilmastotavoitteensa kanssa jo vuosia. Ohjelmassa ei kuitenkaan aseteta riittäviä tavoitteita, joilla EU tekisi osansa lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
Hanna Ahon mukaan yritysvastuulainsäädäntö olisi tehokas keino auttaa metsiä.
Metsäkato pysäytettävä
Euroopan parlamentti julisti ilmastohätätilan vain kaksi viikkoa sitten. Viime viikolla julkaistun Ympäristön tila -raportin mukaan Eurooppa menettää luontonsa monimuotoisuutta ja kuluttaa luonnonvarojaan hälyttävällä tahdilla.
Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho muistuttaa tiedotteessa, että kansalaiset kannattavat päättäväisiä ilmastotoimia ja odottavat EU:n ilmastohätätilajulistuksen tarkoittavan konkreettisia toimia.
– Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on mahdollisuus pysäyttää ympäristötuho. Jotta EU:n toimet olisivat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, komission on pikaisesti esitettävä vuoden 2030 päästövähennystavoitteen nostamista 65 prosenttiin. Pääministeri Sanna Marinin yhdessä muiden jäsenmaiden johtajien kanssa on päästävä sopuun uusista tavoitteista kesäkuussa 2020, sanoo Aho
Komission vihreän kehityksen ohjelmassa linjataan EU-lainsäädännön kehittämistä, jotta metsäkato ja metsien tilan heikentyminen saataisiin poistettua tuotantoketjuista.
Ahon mukaan yritysvastuulainsäädäntö olisi tehokas keino auttaa metsiä, sillä kestämätön kulutus on johtanut metsäkatoon ja metsäpaloihin ympäri maailmaa.
Koko ruokaketju kestäväksi
Luonnonsuojeluliiton erityisasiantuntija Tapani Veistola pitää hyvänä, että EU yrittää saada ensimmäistä kertaa koko ruokaketjun, eli sekä ruoan tuotannon että kulutuksen, kestävämmäksi.
– Jatkotyöstä riippuu se, tuleeko yhteistä maatalouspolitiikkaa ja ruokaketjua koskeviin suunnitelmiin sekä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa luonnon suojelua ja ennallistamista koskeviin toimenpiteisiin riittävästi konkretiaa ja sitovuutta, sanoo Veistola tiedotteessa.
uutiskirje 
