Britannian pääministeri Boris Johnson piti maanantaina päivällä ensimmäisen linjapuheensa brexitin toteutumisen jälkeen.
Johnson veti tiukkaa linjaa tuleviin neuvotteluihin Britannian ja EU:n suhteesta. Hänen mukaansa tulevaan vapaakauppasopimukseen ei tarvitse liittää EU:n kilpailupolitiikkaa, valtiontukia, sosiaaliturvaa ja ympäristöä koskevia sääntöjä ”tai mitään vastaavaa sen enempää kuin EU:n pitäisi hyväksyä Britannian vastaavat säännöt”.
Johnsonin mukaan Britannia säilyttää omat tiukat norminsa, jotka ”monessa suhteessa ovat paremmat kuin EU:n normit”.
Aikaa sopimuksen neuvottelemiselle on vuoden loppuun.
Aikaa vuoden loppuun
Britannian EU-eron tapahduttua klo 1 lauantain vastaisena yönä (Suomen aikaa) alkoi tämän vuoden loppuun jatkuva siirtymäkausi. Tänä aikana eroa ei vielä juuri käytännössä huomaa, koska Britannia noudattaa EU:n käytäntöjä sen ajan.
Samanaikaisesti pitäisi neuvotella sopimus, joka säätelee EU:n ja Britannian suhteita ensi vuoden alusta lähtien. Jos sopimusta ei saada joulukuun loppuun mennessä aikaiseksi, suhteita määrittelevät vain Maailman kauppajärjestön (WTO) yleiset säännöt.
Aikataulua pidetään hyvin kireänä monimutkaisen sopimuksen tekemiselle. Boris Johnson on kuitenkin vakuuttanut, että jatkoaikaa ei tule.
Mallia Australiasta
Johnson vahvisti puheessaan maanantaina, että hänen tavoitteenaan on löyhä sopimus. Hänen mukaansa mallia voisi ottaa EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimuksesta ”tai pikemminkin EU:n ja Australian”.
EU puolestaan ei ole valmis hyväksymään mitään sellaista sopimusta Britannian kanssa, jossa Britannia voisi poimia rusinat pullasta eli saada ansaitsematonta kilpailuetua.
EU:n ja Kanadan CETA-sopimus allekirjoitettiin lokakuussa 2016, mutta sitä ei ole vielä ratifioitu kaikissa EU-maissa.
EU:n vapaakauppasopimus Australian kanssa on vasta neuvotteluvaiheessa. Neuvottelut käynnistettiin kesäkuussa 2018.
Nämäkin esimerkit kertovat, että kauppasopimusten neuvotteleminen on pitkäkestoista puuhaa.
lehti 