Minja Koskelan tie kohti vasemmistoliiton poliittisen asiantuntijan tehtävää lähti kirjoitushommista. Koskela työskenteli viisi vuotta opettajana ennen kuin jäi virkavapaalle tekemään väitöskirjaa. Väitöskirjan tekemisen ohella Koskela alkoi kirjoittaa yhteiskunnallis-feminististä Bluestocking-blogia. Viime vuonna häneltä ilmestyi myös kirja Ennen kaikkea feministi.
– Sitä kautta olin verkostoitunut ja tutustunut poliitikkoihin aika hyvin. Alkoi tuntua koko ajan enemmän ja enemmän, että haluan tehdä työkseni suoraa politiikkaa, Koskela kertoo.
Itse asiassa Koskela ehti hakea toiseen vasemmistoliiton tehtävään jo aiemmin, mutta ei saanut paikkaa.
”Minun arvoni ovat vasemmistolaiset eli valinta oli helppo.”
– Kun huomasin, että minua harmitti todella paljon, etten saanut sitä työtä, tajusin vielä enemmän haluavani tätä, hän sanoo.
Syyskuussa vasemmistoliitto sitten ilmoitti palkanneensa Koskelan poliittiseksi asiantuntijaksi.
Helppo valinta
Vasemmistoliiton lisäksi muutkin puolueet olivat kiinnittäneet huomion näkyvään yhteiskunnalliseen kirjoittajaan. Koskela kertoo, että useampi puolue pyysi häntä ehdolle eduskuntavaaleihin. Lopulta hän ei lähtenyt minkään puolueen listoille ja on päätöksestä tyytyväinen. Syynä oli se, että hänellä oli kirja vielä kesken.
– Olin päättänyt, että jos lähden, lähden vasemmistoliitolle. En lähtenyt, koska kirjani tuli painosta samaan aikaan kuin olisi ollut vaalihässäkkä päällä. Se olisi ollut liikaa.
Valinnan osuminen vasemmistoliittoon oli Koskelalle helppo. Hän haluaa tehdä asioita ja politiikkaa arvot edellä.
– Minun arvoni ovat vasemmistolaiset eli valinta oli helppo, hän naurahtaa.
Erityisesti hän nostaa esiin vasemmistoliiton talouspoliittiset linjaukset.
– Kun luen vaikkapa puolueen tavoiteohjelmaa, on se hyvin lähellä minun ajatusmaailmaan, toki pieniä sävyeroja saattaa olla.
Luokkatietoisuus tärkeätä
Feministinä Koskela kertoo seuranneensa myös vasemmiston sisältä tulevaa kriittistä feminismikeskustelua. Hän kuvailee vasemmistolaisuudessa ja feminismissä hyvin pitkälti olevan kyse samasta asiasta.
– Kaikki ovat tasa-arvoisia, ja kyse on kaikkien perusoikeuksista.
Samaan hengenvetoon hän kritisoi myös intersektionaalisen feminismiliikkeen sisällä käytävää keskustelua. Yksinkertaistaen sanottuna intersektionaalisessa feminismissä pyritään sukupuolen lisäksi huomioimaan myös muut tasa-arvoon vaikuttavat tekijät kuten esimerkiksi etnisyyden ja seksuaalisen suuntautumisen.
– Minua häiritsee se, että keskustelu ei ole aina ollut hirveän luokkatietoista. Sieltä ensisijaisesti nousseet identiteettikategoriat – en sano, että se olisi huono asia – ovat keskittyneet paljon esimerkiksi rodullistamiseen tai sukupuoleen. Ne ovat molemmat hyvin valideja.
– Mutta minua hämmentää se, että luokkapuhe on jäänyt siitä sivuun.
Luokkatietoisuudelle onkin hänen mukaansa yhteiskunnassa edelleen paikkansa. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä Suomessa ei ole edes sanoja, joilla puhua yhteiskuntaluokista. Tarve niille on kuitenkin olemassa.
– Eiväthän luokat ole kadonneet mihinkään. Sosiologisessa tutkimuksessa on uudelleen noussut luokkakeskustelu. Luokat ovat olemassa oleva asia.
Reilu siirtymä
Oman työlistan kärjessä Koskelalla on tällä hetkellä vasemmistoliiton uuden periaateohjelman valmistelu. Tällä hetkellä hän kiertää eri alueita.
– Työ jakautuu kolmeen osaan. Minulla on aluekierrokset, joita teen huhtikuuhun asti. Käyn keskustelemassa jäsenistön kanssa.
Tämän lisäksi valmistelutyötä vauhditetaan yleisötilaisuuksilla, joissa järjestettävillä paneelikeskusteluilla on tarkoitus pohtia tulevaisuuden vasemmistolaisuutta. Näistä kertyvää materiaalia käytetään huhtikuussa aloittavassa periaateohjelmatyöryhmässä, johon haettiin ihmisiä mukaan helmikuun puoliväliin saakka. Periaateohjelman on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2022.
Koskela itse nostaa keskeisimmäksi poliittiseksi kysymykseksi ilmastonmuutoksen ja sen ”taklaamisen”. Siinä avainasemassa on reilu siirtymä.
– Vasemmistoliitolla on parhaat edellytykset tehdä se sillä tavalla, ettei kukaan jää jälkeen.
uutiskirje 