Huhtikuussa 2017 Pietarin metrossa tehtiin pommi-isku, 16 kuoli ja 103 haavoittui. Esitutkinnan mukaan itsemurha-iskun teki Akbaržon Džalilov, ja sen järjesti Syyriassa toimiva, aikaisemmin al-Qaidaa tukenut uzbekkitaistelijoista koostuva jihadistiryhmä Katibat al-Tawhid wa al-Jihad. Ryhmä ei julistautunut iskun tekijäksi.
Venäjän turvallisuuspalvelut pidättivät 11 epäiltyä, joille luettiin tuomiot viime joulukuussa. Kaikki kiistivät syytteet. Ihmisoikeusjärjestö Memorial pitää oikeudenkäyntiä kyseenalaisena.
Tuomituista iskuun oli todennäköisimmin sekaantunut elinkautisen saanut Abror Azimov, joka siirsi Džaliloville toistuvasti rahaa. Abrorin veli Akram sai 28 vuoden vankilatuomion. Hän oli tuonut Turkista veljelleen rahaa, mutta ei ole näyttöä, että Akram olisi tiennyt käyttötarkoituksesta mitään.
Loppujen yhdeksän tuomiot ovat vielä heikommissa kantimissa. 48-vuotias Šohista Karimov sai 20 vuoden vankeustuomion, koska oli aktivoinut Abrorin pyynnöstä omassa puhelimessaan SIM-kortin jota Abror käytti rahansiirroissa. 41-vuotias Sodik Ortikov sai 22 vuoden tuomion, koska oli samalla soittanut Karimoville testipuhelun.
Seitsemän Pietarin Tovarištšeski prospektilla sijainneessa asunnossa viipynyttä vierastyöläistä saivat 19–28 vuoden tuomiot. Heistä vain yksi tunsi Džalilovin. Asukkaita, jotka olivat poissa viranomaisten tullessa ei kuulusteltu. 19–28 vuoden tuomioita annettiin, jos oli väärässä paikassa väärään aikaan.
Esitutkinnan mukaan lähes kaikkien syytettyjen kotoa löytyi aseita ja räjähteitä, ihmisoikeusaktivistien mukaan kotietsintöjen löydökset vaikuttavat lavastetuilta. Suurinta osaa kiinniotetuista kidutettiin Pietarin alueella sijaitsevassa turvallisuuspalvelun salaisessa vankilassa.
Syytetyt ovat syntyperältään keskiaasialaisia, moni Kirgisian uzbekkivähemmistöä Ošin kaupungista. Kirgiisienemmistön jengit hyökkäsivät siellä viimeksi vuonna 2010 vähemmistöä vastaan, tappaen 400–2 000 ihmistä. Entisen Neuvostoliiton alueen kansanryhmien moniportaisessa arvohierarkiassa syytetyt ovat siis kaikkein alimmilla portailla.
Massojen mielenosoituksia tuomittujen puolesta ei ole odotettavissa, johtuen syytteiden laadusta ja heidän yhteiskunnallisesta asemastaan.
Terrorismin vastainen lainsäädäntö on taas pinnalla Suomessa, kun kokoomus julkaisi viime viikolla omat uudet ehdotuksensa lainsäädännön kiristämisestä. Suurin osa kokoomuksen ehdotuksista on vanhoja ja toimimattomiksi todettuja, mutta mukana on myös hurja ehdotus ”ikuisesta” vankeusrangaistuksesta, jota voidaan jatkaa aina viisi vuotta kerrallaan.
Venäjällä sekä aseelliset iskut että vihapuhe ovat paljon suurempia ongelmia kuin yhdessäkään EU-maassa, ja niihin on myös puututtu järjestelmällisesti jo 20 vuoden ajan. Ongelmia on ajoittain ratkaistukin, mutta Venäjältä löytyy riittämiin lähdeaineistoa kaikille, joita kiinnostaa minkälaisia virheitä ja väärinkäytöksiä voi tehdä terrorismin ja vihapuheen vastaisia lakeja säätäessä ja soveltaessa.
Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.
uutiskirje 
