Työmarkkinajärjestöt tyrmäsivät Sata-komitean heikennyspuuhat
Työmarkkinajärjestöt EK, SAK, STTK ja Akava ovat päässeet sopimukseen keskeisistä eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevista esityksistä ja hallituksesta on näytetty niille vihreää valoa. Tällä sopimuksella ratkaistiin Sata-komiteassa esillä olleet keskeisimmät erimielisyydet.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) luonnehti tehtyä ratkaisua sosiaali-tupoksi. Hänen mukaansa harvoin tupoissa on saatu sovituksiksi yhtä suuria sosiaalisia asioita, Hänen mukaansa tällä ratkaistiin Sata-komiteassa esillä olleet ja kansassa levottomuutta herättävät asiat.
– Nyt pantiin piste työttömyysturvan leikkauskeskustelulle, painotti Ihalainen.
EK:n pääneuvottelijan johtaja Lasse Laatusen mukaan paketin mahdollisti hallituksen ilmoitus työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta elvytyspaketin yhteydessä. Tämän toteutuminen on hän mukaansa koko paketin ehto. Laatusen mukaan työttömyysturvaan liittyvistä asioista huolimatta isoin asia paketissa työeläkkeiden tason vakauttaminen.
Eläkemaksua sovittiin korotettavaksi vuosina 2011–2015 vuosittain 0,4 prosenttia. Työnantajat ja työntekijät maksavat korotuksen puoliksi. Tällä taataan suurten ikäluokkien eläkkeet. Palkansaajien osalta maksun korotus kompensoidaan tuloverotuksessa.
Helpotuksia ja
heikennyksiä
Työttömyysturvan kesto säilyy edelleen 500 päivässä. Ansiopäivärahan ja peruspäivän suhde säilyy entisellään. Tosin keskipalkkaisille työttömille päiväraha nousee hieman.
Työttömyyspäiväraha maksetaan korotettuna työttömille aktiivitoimenpiteiden ja muutosturvan ajalta. Tällaisia ovat työvoimapoliittinen koulutus, työkokeilu, työharjoittelu, työelämävalmennus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen koulutus. Muutosturvaan pääsyä helpotetaan.
Pätkätyöläisten asemaa helpotetaan siten, että työttömyysturvan paluuehto lasketaan 10 kuukaudesta 8 kuukauteen. Sovitellusta päivärahasta poistetaan 36 kuukauden enimmäiskesto.
Työnantaja olisi halunnut poistaa ns. eläkeputken ja korottaa osa-aikaeläkkeen ikärajaa. Näihin sovittiinkin heikennyksiä, mutta ne astuvat voimaan vasta 2011 eli arvioidun nykyisen taantuman jälkeen.
Osa-aikaeläkkeen ikäraja korotetaan vuoden 1952 jälkeen syntyneiden osalta 60 vuoteen. Lisäpäivärahan eli ns. eläkeputken alaikärajaa nostetaan vuodella 1.1.2011 alkaen. Kun alaikäraja on nyt 57 vuotta ja yksi kuukausi, se on 58 vuotta ja kuukausi vuonna 2011.
Vuorotteluvapaa
tulee pysyväksi
Osapuolet esittävät, että vuorotteluvapaa vakinaistetaan 1.1.2010 alkaen. Sen maksuosuus säilyy nykyisellään. Ainoa muutos on se, että eläkettä kertyy vuorotteluvapaan ajalta hieman nykyistä vähemmän. Korvauksen perusteena olevasta ansiotasosta 55 prosenttia kartuttaa tulevaa eläkettä nykyisen 75 prosentin sijaan.
Muista sovituista asioista merkittäviä ovat mm. työkyvyttömyyseläkkeen saajan aseman parantaminen lieventämällä elinaikakertoimen eläkettä alentavaa vaikutusta.
SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas.) muistuttaa neuvottelujen lähtökohdasta, joka oli Sata-komitean puheenjohtajan Markku Lehdon esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan rajusta leikkauksesta ja varojen siirtämisestä perusturvaan.
– Oli pakko kysyä työnantajilta, oliko tämä myös heidän kantansa. Lopputulos on kyllä voitto suomalaiselle palkansaajalle. Lisäpäivärahaoikeuden nouseminen vuodella ei ole hyvä asia, mutta sekin on uskoaksemme lykätty tämän taantuman yli. Vastapainoksi työttömyysturvan tasoa on nostettu aktiivitoimenpiteiden kohteena oleville.
– Suuri kysymys on nyt se, että millaisiin toimiin hallitus ryhtyy työpaikkojen saamiseksi ja turvaamiseksi. Siihen ei ainakaan sovi valtion suunnitelma vähentää työvoimatoimistojen henkilöstöä.
Huutola uskoo, että työmarkkinaosapuolet saavat jatkossakin aikaan järkeviä ratkaisuja, olivatpa sopimuspolitiikan muodot mitkä hyvänsä.
uutiskirje 