Virallisessa terveydenhuollossa törmää terveystiedettä työkseen tutkivan Markku Myllykankaan mukaan ilmiselvään puoskarointiin. Homeopatiassa ja muussa humpuukitoiminnassa harrastetaan salatieteitä, joilla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä pohjaa.
Liiketoiminnassa menestyminen on lääketehtailla ykkösasia. Terveydestä huolehtiminen saa niiden tärkeysjärjestyksessä lääketiedettä tutkivan Tomi-Pekka Tuomaisen mielestä vasta toisen sijan.
Myllykangas ja Tuomainen julkistivat maanantaina WSOY:n Barrikadi-sarjassa pamflettikirjan, jonka nimi Pharmageddon – Näin sairausteollisuus tekee meistä kipeitä, kertoo mikä lääketiedettä Suomessa kuopiolaisissa tutkijoissa pännii.
Mieskuntoisuus rahastuksessa
Kirjassa käydään läpi terveydenhoidon medikalisaatio, lääkemainonta, uskomushoidot, seulonnan lieveilmiöt, sairauksien ennaltaehkäisyn ongelmakohdat, tavallista kuluttajaa askarruttavat terveysväittämät ja lääketiedettä kirjoittajien mielestä vaivaava tyhjä tieteellisyys.
Suomalainen terveydenhuolto on kansainvälisesti menestystarina, toteavat tutkijat. Täällä terveydenhuolto on erinomaista, kun suurin osa maailmaa on heidän mukaansa ”poppamiesten käsissä”.
Myllykangas ja Tuomainen katsovat arvostelullaan olevansa täkäläisen hyvän lääketieteen säilyttämisen asialla.
– Haluamme säilyttää hyvän kokonaisuuden tuomalla esiin asioita, jotka haluamme siitä pois, sanoo Tuomainen.
Esimerkiksi terveydenhoitoon tuodusta humpuukista käy kirjoittajien mielestä esimerkiksi kehitys, jolla lääketeollisuus ratsastaa ja rahastaa mieskuntoisuudella.
Impotenssin nimeäminen mainonnassa erektiohäiriöksi on osoittautunut lääketeollisuudelle suorastaan lottovoitoksi. Vielä mauttomampana esimerkkinä kuluttajan huijaamisesta ja tekemällä tehdystä sairaudesta pitää Myllykangas sitä, että on alettu puhua miesten vaihdevuosista.
Köyhien hoidosta poissa
Turhien lääkkeiden tuottamisessa on toisena puolena tutkijoiden mukaan se, että niillä ei todellakaan paranneta oikeita sairauksia.
Lääketeollisuuden kiinnostuksen keskittymisellä tähän niille tuottoisaan toimintaan on seurauksena se, että panostus siihen lääketieteeseen, jolla parannettaisiin köyhien kansanosien terveydentilaa, vähenee.
Myllykangas ja Tuomainen kohdistavat syyttävän sormensa kansainvälisen lääketeollisuuden suuntaan. Koska oikeasti sairaita ei ole tarpeeksi, on lääketeollisuus alkanut pelotella ihmisiä. Seurauksena on ollut kasvava hakeutuminen ennaltaehkäiseviin hoitoihin ja seulontoihin, joiden vaikuttavuudesta ei ole välttämättä minkäänlaisia takeita.
Eivätkä lääketehtaat ole tähän ainoita syyllisiä.
Myllykangas ja Tuomainen eivät epäröi nimittää puoskareiksi homeopatiaa ja muita luontaishoitoja hyväuskoisille ihmisille terveydenhoidon nimissä tyrkyttäviä.
Hoidon tarpeen kynnys alas
Raja-arvon, taitekohdan, jossa ihmisen katsotaan tarvitsevan lääkehoitoa, alentaminen on keino, jolla lääketeollisuuden asiakaskuntaa lisätään.
Kolesteroliarvon liu´uttaminen alaspäin on esimerkki tällaisesta keinosta. Jo nyt 660 000 suomalaista popsii kolesterolia alentavia lääkkeitä ja heidän määränsä kasvaa vuosittain jopa 50 000:lla. Syynä kehitykseen on Myllykankaan ja Tuomaisen mielestä nimenomaan kyseisen raja-arvon alentaminen.
– Rajaa lääkehoidon tarpeelle lasketaan koko ajan alaspäin ajattelematta ollenkaan sitä, miten monen kohdalla kyse on turhasta hoidosta, kuvaa Myllykangas.
Myllykangas syyttää lääketeollisuutta myös tutkimustulosten pimittämisestä ja muistuttaa sen jälkeen niiden syyllistymisestä väärän ja harhauttavaan markkinointiin.
Napanuora leikattava
– Hyvin paljon kertoo lääketehtaista myös se, että lääketeollisuus varjelee suurena salaisuutena sitä miten suuret rahat se uhraa markkinointiin.
– Lääketeollisuuden ja lääkäreiden napanuora on leikattava, vaati Myllykangas, koska hän näkee osan lääkärikunnasta tulleen valjastetuksi lääketeollisuuden markkinoijiksi.
Paljon julkisuudessa esiintynyt Myllykangas ei anna korkeaa arvosanaa tavalle, jolla media suhtautuu lääketieteen innovaatioina markkinoituihin ilmiöihin ja vaihtoehtojen lisääntyvään joukkoon.
– Pidän käsittämättömänä sitä, että media, varsinkin naistenlehdet, tuntuu olevan suorastaan lumoutunut erilaisista huuhaahoidosta, sanoo Markku Myllykangas.
Siimes puolusteli
Kirjan julkistamistilaisuuden kutsuttuna mukana ollut Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes väitti lääketeollisuuden ja lääkäreiden napanuoran hälventyneen viime vuosina. Sidonnaisuudet on tuotu esille ja ne on otettu vakavasti.
Siimeksen mukaan yhteiskunnassa ovat monet toimialat tänään murroksessa. Iso kulttuurinen haaste on siinä halutaanko kaikki epäkohdat hoitaa heti.
Siimes totesi lääkkeen olevan usein paitsi tehoava, myös halvin hoitomuoto.
– Sairaanhoidossa tulee säästöjä, kun sairaus voidaan hoitaa leikkauksen sijasta lääkkeellä.
uutiskirje 
