Kanadan Torontossa viikonloppuna pidetty G20-maiden huippukokous tuotti pettymyksen rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja elvyttävää talouspolitiikkaa toivoneille.
– Kokous ei saanut aikaan edes pankkimaksua, järeämmistä sääntelytoimenpiteistä puhumattakaan. Tämä osoittaa, etteivät maailman johtajat ole olleet vakavissaan puhuessaan rahoitusmarkkinoiden uudistamisesta, tulevien kriisien ehkäisemisestä ja pankkitukien takaisinperinnästä, Suomen Attacin puheenjohtaja Mikko Sauli sanoo.
Attacin arvio maailmantalouden toipumisesta on niin ikään synkkä. G20-maat kertoivat sopineensa toimenpiteistä, jotka vauhdittavat maailmantalouden kasvua ja vakauttavat velkaantuneet julkiset taloudet. Attacin mukaan lupaus on kuitenkin harhaanjohtava, sillä julkisten menojen leikkaaminen laskusuhdanteessa uhkaa syöstä talouden entistä syvempään lamaan.
– Euroopan velkahaukat, joita pesii myös Suomen valtiovarainministeriössä, eivät näytä oppineen mitään historiasta. Budjetin tasapainottaminen kesken taantuman johtaa mitä todennäköisimmin palveluiden ja tavaroiden kysynnän supistumiseen sekä työttömyyden kasvuun ja kriisin pahenemiseen, Suomen Attacin toinen puheenjohtaja Henri Purje suomii.
Sitä Attac pitää myönteisenä, että monet kehittyvät maat onnistuivat varaamaan itselleen talouspoliittista liikkumatilaa vajeiden hoitoon.
– Monilla kehittyvillä mailla on kokemusta ulkopuolisten tahojen sanelemasta vyönkiristyspolitiikasta, minkä vuoksi niiden näkemys talouspolitiikan yleislinjasta on nyt huomattavasti terveempi kuin esimerkiksi eurooppalaisten. Eurooppa soveltaa itseensä samaa huonoksi havaittua talouskuria, josta kehittyvät maat ovat luopumassa, Mikko Sauli sanoo.
Juhlapuheista ei vieläkään siirrytä toimenpiteisiin
G20-kokous torppasi yleisen rahoitusmarkkinaveron, jonka toimeenpanoa eurooppalaiset kansalaisjärjestöt vaativat viikonloppuna 150 000 nimen adressin voimin.
Kansalaisjärjestöjen mukaan osake-, valuutta- ja johdannaiskauppaan kohdistuva vero olisi tehokkain ja oikeudenmukaisin tapa panna käytäntöön G20-maiden päätös, jonka mukaan rahoitussektorin olisi osallistuttava finanssikriisin hoitoon.
Suomen Attacin mukaan jo pieni, esimerkiksi 0,5:n prosentin rahoitusmarkkinavero hillitsisi lyhytaikaisilla siirroilla toteutettavaa keinottelua, jonka voittomarginaalit ovat kapeat. Vero ei sen sijaan häiritsisi yritysten, sijoittajien tai valtioiden tavanomaisia finanssimarkkinaoperaatioita.
”Suomen vastustelu on ideologista”
Suomen linja, jonka mukaan rahoitusmarkkinavero voitaisiin toteuttaa vain siinä tapauksessa, että se otettaisiin käyttöön samanaikaisesti koko maailmassa, on Suomen Attacin mukaan ideologinen eikä perustu tieteelliseen todistusaineistoon markkinoiden käyttäytymisestä. Esimerkiksi Ranska, Itävalta, Saksa ja Belgia samoin kuin Euroopan parlamentti, suuri osa eurooppalaisesta ay-liikkeestä ja monet ekonomistit katsovat, että Eurooppa voisi näyttää muulle maailmalle esimerkkiä ja asettaa veron voimaan itsenäisesti.
Mikko Sauli arvioi, että Suomen näkemys rakentuu uusliberalistiseen talouskäsityksen ylle: uskotaan, että ongelmat on parasta jättää markkinoiden ratkaistavaksi ja valtion rooli minimoitava.
– Tämä on muodostunut eräänlaiseksi läpäiseväksi kannaksi virkamieskoneistossa ja puolueissa, Sauli arvioi.
uutiskirje 