Liittoselvitys jatkuu Päijät-Hämeessä
Monet kaupungit, muun muassa Jyväskylä, Kouvola, Salo ja Hämeenlinna lihoivat vuodenvaihteessa kuntaliitosten myötä tuntuvasti. Jyväskylä pyyhkäisi asukasluvullaan reippaasti ohi Päijänteen eteläpään ykköskaupungin. Myös Lahden ympäristössä Päijät-Hämeessä on voimien kokoaminen on ollut esillä käytännössä koko 2000-luvun alun ajan. Konkreettista edistymistä on tapahtunut palveluiden järjestämisessä yhteisvoimin.
Viime vuoden alussa käynnistyi erityinen UusiKunta-hanke, jossa Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Padasjoen kunnat sekä Lahden kaupunki ovat tunnustelleet kuntarakenneuudistuksen mahdollisuuksia.
Hankkeeseen mukaan lähteneet kunnat eivät muodosta yhtenäistä aluetta, sillä selvityksen ulkopuolelle jättäytyneet Sysmä, Asikkala ja Heinola eristävät Padasjoen ja Hartolan erillisiksi saarekkeiksi. Ovia pidetään edelleen auki kaikille Päijät-Hämeen kunnille. Uudet valtuustot päättävät varsinaiseen liitosselvitykseen lähtemisestä tämän kevään aikana.
Lahden kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtajan kansanedustaja Matti Kauppilan mielestä koko Päijät-Hämeen kannalta paras aika yhdistymiseen meni jo ohi, kun valtion virastokokonaisuuksien, ”Allujen ja Ellujen” toimipisteiden sijaintipaikat lyötiin lukkoon.
– Valtion virastojen sijoittumisen kannalta olisi ollut merkitystä, jos Lahden kaupungin koko olisi ollut 150 000 asukasta, mieluummin vielä vähän enemmän. Olisi voitu voittaa kaupunkiin jotain uutta. Nyt voidaan ihan rauhassa katsella yhdistämishommaa. Kiireet on siinä mielessä ohi. Fuusio voi nyt toteutua aikaisintaan 2013 alussa.
Liitosneuvotteluja
on syytä jatkaa
Kuntaliitosten selvittämistä on Kauppilan mielestä ehdottomasti syytä jatkaa.
– Lahden kaupunki teki päätöksen, että tehdään kuntakierros ja kuunnellaan kaikkia Päijät-Hämeen kuntia kevään aikana kunta kerrallaan ja haistellaan, mikä on tahtotila. Prosessi on käynnissä ja kunnanjohtajat ovat ottaneet kantaa yksimielisesti ,että hommaa jatketaan. Mitään kiirettä ei ole, eikä muita ulkoisia paineitakaan kuin raha, eli kuntien talous.
Kauppila näkee kuntien yhdistymiselle vankkoja perusteita.
– Sosiaali- ja terveyspuolen rahoitusongelmat ovat avainasemassa, ja ne pakottavat pienempiä kuntia keskustelemaan fuusiosta. Jo nyt kunnat hoitavat palveluita yhdessä, mutta hajanaisella organisaatiolla monien erilaisten kuntayhtymien ja osakeyhtiöiden kautta. Kun kaikki tärkeät palvelut hoidetaan yhdessä, niin mitä sitten tekee semmoisilla kunnilla, joilla ei ole mitään omia toimintoja.
– Taloustilanne ja näkymät ovat sellaisia, että pian alkaa jotain tapahtua. Ei ole mitään järkeä siinä, että kunnissa syytellään yhteisiä kuntayhtymiä ja yhteisiä osakeyhtiöitä menojen kasvamisesta. Sitten kun ollaan yhtä kuntaa, emme voi syytellä kuin itseämme.
Ei ihan kaikkia
yhteen nippuun
Kunnallisvaalit sai Kauppilan mukaan aikaan sen, että Asikkalassa, Orimattilassa, ja osittain Heinolassakin liehuteltiin tiukasti itsenäisyyslippuja, mutta nyt, talousnäkymien synkistyessä varsinkin kunnanjohtajat ovat aiempaa kiinnostuneempia yhdistymisen etujen ja haittojen selvittämisestä.
– Orimattilan ja Artjärven kunnat ilmoittivat ennen kuntavaaleja lähtevänsä mukaan neuvottelemaan. Artjärvellä tapahtui kuitenkin vallankumous, jossa tämän fuusion vastustajat voittivat, ja kunta rupesikin neuvottelemaan Iitin kanssa.
Matti Kauppila ei pidä hyvänä ajatuksena, että kaikki Päijät-Hämeen kunnat yritettäisiin sulloa samaan nippuun.
– Kun Orimattila kyttää etelän suuntaan, niin menköön sinne. Ei siinä ainakaan työväenliike rutise vastaan. On ne sen verran mustia porvarikyliä. Minusta tilanne selkiintyisi Lahden kannalta, jos Orimattila neuvottelisi Mäntsälän kanssa ja Artjärvi olisi siinä mukana.
– Siinä olisi myös järkeä, että Heinola, Hartola ja Sysmä muodostaisivat yhden yhteisen kunnan. Heinola voisi ihan hyvin olla itsenäinen, kunhan se vain saisi naapurit mukaan. Voisivat vielä houkutella Pertunmaankin siihen samaan kimppaan.
Lopun Päijät-Hämettä Kauppila pistäisikin sitten jo yhteen Lahden ympärille.
– Olisi hyvä yhdistää Lahti, Nastola, Hollola, sekä Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki, jotka ovat olleet myönteisesti mukana koko ajan. Ja mukaan mahtuu vielä myös Asikkala, jossa on nyt tapahtunut jonkinlainen asennemuutos.
”Liitokset eivät
ole vielä tässä”
Kauppila uskoo vakaasti, että myös Päijät-Hämeessä mennään kohti suurempaa kuntakokoa.
– Liitokset eivät varmasti olleet vielä tässä. Neljän vuoden päästä tähän aikaan meillä on suurempi kunta kuin nykyinen Lahti. Tässä asiassa Lahden on oltava aktiivinen. Meidän täytyy pitää ovet auki ihan asiallisesti.
– Toisaalta Lahden kannalta tilanne on sillä tavalla helppo, että kyllähän Lahti 100 000 asukkaan kuntana pärjää tavalla tai toisella nykyisenkin kokoisena. Mutta pienille kunnille rupee palvelut olemaan ongelma.
Kauppila toivoo, että kaikki nykyiset kunnat siivoavat omat nurkkansa, jotta tuleva yhteinen kunta pääsisi aloittamaan rakenteeltaan mahdollisimman terveenä.
– Kepun rooli tässä on mielenkiintoinen. Se on maalaiskunnissa vahvoilla ja pelaa omaa peliään. Epäilen, että kepulaiset keksivät taas jonkun konnankoukun, jolla yrittävät estää yhdistymiset ja pitää nykyiset valta-asemansa. Tosiasia on kuitenkin se, ettei minkäänlaisiin iltalypsyihin ole näillä talousnäkymillä varaa.
uutiskirje 
