Rakentamalla työpaikkoja vuoden lopulla
Hallitus päätti perjantaina lisäbudjetin elvytyspaketista. Se nostaa valtion kehysbujettia kaikkiaan 219 miljoonalla eurolla.
Hallitus laskee elvytyspaketin poikivan ”vipuvaikutuksena” liikkeelle hankkeita kaikkiaan noin kahden miljardin euron edestä. Elvytysbudjetin työllisyysvaikutuksiksi lasketaan vähintään 25 000 henkilötyövuotta.
Budjettikehyksiin vaikuttavien menolisäyksien päälle elvytykseen uppoaa muutakin valtion rahaa kehysten ulkopuolelta. Kuinka paljon, se ei hallituksen tiedotustilaisuudessa kunnolla selvinnyt.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan rahaa uppoaa kaikkiaan noin 400 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) arvio oli 1,2 miljardia euroa jaksotettuna useille vuosille.
Paketin painopisteenä ovat hallituksen mukaan suoraan työllisyyttä edistävät toimet, kuten väyläinvestoinnit, rakentaminen sekä työnantajan Kela-maksun poistaminen.
Sosiaalipolitiikkaa
Elvytyksen lisäksi hallitus teki perjantaina sosiaalipolitiikkaa ja hyvää sellaista, ministerit mainostivat. Hallitus päätti takuueläkkeen käyttöönotosta ja eräiden perusturvaetuuksien ottamisesta indeksisuojan piiriin. Molemmat päätökset astuvat voimaan taantuman oletetun päättymisen jälkeen vuoden 2011 maaliskuussa.
Takuueläkkeellä turvataan pienimpien eläkkeiden tasoksi 685 euroa kuukaudessa. Se merkitsee noin 100 euron korotusta pienimpiin eläkkeisiin ja sen piiriin arvioidaan tulevan noin 123 000 eläkkeensaajaa. Heistä kaksi kolmannesta on naisia, jotka ovat aktiiviaikansa työskennelleet kotona, eikä heille ole kertynyt työeläkettä.
Nyt indeksisuojan ulkopuolella olevat perusturvaetuudet – vähimmäispäiväraha, lapsilisä, kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki – sidotaan kuluttajahintojen nousua kuvaavaan indeksiin.
Ministerit Vanhanen, Katainen sekä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) kuvailivat takuueläkettä historialliseksi uudistukseksi.
Väyliä ja taloja
Elvytyspaketin odotetaan käynnistävän rakennustoimintaa kaikkiaan 1,3 miljardin arvosta. Potista 700 miljoonaa euroa kohdistuu maa- ja vesiväylähankkeisiin ja 600 miljoonaa talonrakentamiseen. Työllisyysvaikutuksiksi oletetaan 17 000 henkilötyövuotta, joista noin 10 000 talonrakentamisessa.
Hankkeet saadaan liikkeelle loppuvuodesta ja ensi vuonna.
Perustienpitoon osoitetaan 50 miljoonaa euroa ja ne kohdistuvat siltojen korjauksiin, pääkaupungin joukkoliikennehankkeisiin sekä kevyen liikenteen väylien rakentamiseen.
Kaikkiaan seitsemän väylähankkeen aikaistaminen tälle vuodelle tuo arvion mukaan 4 300 työpaikkaa.
Asuntojen uustuotannon lisäksi lisäbudjetti lisää panoksia korjausrakentamiseen. Kaikkiaan 125 miljoonaa euroa varataan 10 prosentin korjausavustuksiin vuokra-asuntojen ja asunto-osakeyhtiöiden tänä vuonna alkaviin remontteihin.
Uusien vuokra-asuntojen rakentamiseen sekä asuntojen korjaamiseen tänä ja ensi vuonna hyväksyttävien korkotukilainojen valtuutta lisätään 250 miljoonalla eurolla.
Suurin yksittäinen remonttihanke on Helsingissä sijaitsevan Svenska Teaternin peruskorjaus, johon osoitetaan jälkirahoituksella 30 miljoonaa euroa.
Homekoulujen korjauksiin osoitetaan 77 miljoonaa, päiväkotien ja vanhainkotien korjaamiseen 21 miljoonaa euroa.
Kela-maksun poisto työllistää
Hallitus kuittasi työmarkkinajärjestöjen ”sosiaalitupon” ehtona olleen työnantajien Kela-maksun poistamisen. Sen työllisyysvaikutuksiksi hallitus arvioi 10 000 henkilötyövuotta.
Valtiotalouden tasapainoa päätös heikentää 911 miljoonalla eurolla. Kuntien menoja Kela-maksun poisto vähentää 248 miljoonalla eurolla.
Kela-maksun poistosta syntynyttä aukkoa kurotaan umpeen myöhemmin korottamalla välillistä verotusta, kuten ympäristö- ja kulutusveroja.
Lisäksi pakettiin kuuluu 2 150 opiskelupaikan lisäys ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä ammattikorkeakouluihin.
Tutkimus- ja kehitystyötä rahoitetaan 39 miljoonalla lisäeurolla.
Muutosturvaa laajennetaan lomautettuihin. Pitkään lomautetuille annetaan mahdollisuus päästä muutosturvan työllistymisohjelmien ja korotetun koulutusrahan piiriin.
uutiskirje 
