Muista eduskuntaryhmien puheenvuoroista poiketen vasemmistoliitto painotti eduskunnassa alkaneessa Nato-keskustelussa ratkaisun riskejä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jussi Saramon sanoin Suomen lähiaikojen turvallisuusuhat liittyvät pikemminkin liittoutumiseen kuin liittoutumattomuuteen niin sanotussa harmaassa ajassa Naton jäsenyysratifioinnin odotustilassa. Naton jäsenenä Suomen rajasta tulee pysyvästikin jännitteinen. Venäjän silmissä Suomesta tulee kuvitteellisessa suursodassa ensi-iskujen ja etulinjan kohde.
– Vaikka julkisessa keskustelussa ymmärrettävästi haetaan helppoja ratkaisuja ja turvallisuudentunnetta, ei riskitöntä ratkaisua ole.
Vasemmistoliiton roolin Nato-keskustelussa Saramo sanoi olleen tuoda varsin yksiääniseen keskusteluun rakentavia ja kriittisiä huomioita.
– Emme ole sitä tehneet pelotellaksemme. Päin vastoin, on tärkeää rauhoitella pelkoja Ukrainassa nähtävän valloitussodan tyyppisestä hyökkäyksestä Suomeen. Sitä ei ole näköpiirissä jo ihan siksi, että Venäjän armeija on odotettua heikompi ja kiinni Ukrainan sodassa ja sen seurauksissa. Venäjän ongelmat eivät rajoitu Ukrainaan, eikä se halua ongelmia Suomen rajalle, joka on sille ollut tähän asti ongelmattomin.
Saramon mukaan on hyviä perusteita äänestää sekä Naton puolesta että sitä vastaan, ja niin vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä tehdäänkin.
– Kaikille meille tärkeintä on turvallisuudesta huolehtiminen.
Emme uhkaa ketään
Kyllä vai ei -asetelmasta Saramo siirsi keskustelua jo siihen, millainen Naton jäsen haluamme olla.
– Miten luomme yhteisen pohjoismaisen ydinaseettoman puolustuksen, joka jo rakenteellisesti maksimoi oman turvamme, muttei uhkaa ketään. Muut Pohjoismaat ovat ilmoittaneet, ettei heidän alueelleen sallita ydinaseita tai Naton tukikohtia. Myös Suomen tulee omaksua tällainen kokonaisvaltainen asenne.
Hän piti tärkeänä, että Naton jäsenyyttä perustellaan ainoastaan oman turvallisuutemme maksimoinnilla.
– Se on viesti niin suomalaisille, Venäjälle kuin Nato-maillekin. Emme uhkaa ketään, emmekä liittoutumisella halua osallistua suurvaltojen valtapolitiikan pelinappuloiksi. Emme teeskentele, että Nato olisi arvoyhteisö – sen kahden suurimman armeijan toimia esimerkiksi Lähi-Idässä ei monikaan hyväksy.
Ruotsilla ja Suomella yhteinen intressi
Ruotsilla ja Suomella on Saramon mukaan aina yhteinen intressi. Kun Suomen puolustusta halutaan vahvistaa, on kaikissa tilanteissa tärkeintä turvata selustan täysi tuki niin poliittisista kuin sotilasteknisistäkin syistä.
– Sama tiedostetaan Ruotsissa. Ruotsin puolustus- ja pääministerit perustelivat Ruotsin jäsenyyttä Suomen jäsenyydellä. Itse koen, että yhteinen puolustusliitto Ruotsin kanssa yhdistettynä historiallisen nopeasti sotilaallisesti vahvistuvien EU-maiden avunantovelvoitteeseen olisi ollut kestävin ratkaisu. Se ei kuitenkaan enää ole vaihtoehto.
Saramo piti tärkeänä, että Suomi Naton jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla.
lehti 