Tammitapaamisessa puitiin EU:n tulevaisuuden suuntalinjoja
Opiskelijat ja ay-nuoret kohtasivat jälleen Vasemmistonuorten perinteisessä Tammitapaamisessa viime viikonloppuna.
Tapahtuma järjestettiin Nurmijärven kansanopisto Kiljavalla Sääksjärven rantamaisemissa. Kokoontumisessa, johon osallistui noin 50 vasemmistonuorta ja ammattiyhdistysaktiivia, ruodittiin eurooppalaista ammattiyhdistystoimintaa ja tulevia eurovaaleja erilaisten alustusten ja ryhmätöiden merkeissä.
Teknokratiasta
demokratiaan
EU:n sisämeri on Suomelle erityisen tärkeä.
Lauantaina iltapäivällä puhunut SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen arvioi EU:n mennyttä kehitystä ja mahdollisuuksia muuttaa kehityksen suuntaa. Laukkasen mukaan EU on viimeisten 15 vuoden aikana liukunut entistä teknokraattisempaan suuntaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päätöksiä unionissa tekevät poliitikkojen sijasta virkamiehet, ja että poliittinen keskustelu rajataan kokonaisuuksien sijasta nippeliasioihin.
Laukkasen mukaan tämä kaikki on tapahtunut demokratian kustannuksella, ja perusteli kantaansa Roland Ernen kirjalla European Unions (Cornell University Press, 2008).
– Ernen mukaan eurodemokratia edellyttää kolmea asiaa: eurooppalaisen julkisuuden luomista, kollektiivista toimintaa yhteisten tavoitteiden puolesta ja eurooppalaisen julkisuuden politisoimista. Vaikeinta tässä lienee tuo eurooppalaisen julkisuuden politisointi, jota me aivan turhaan pelkäämme, Laukkanen sanoi.
Sosiaalinen
perussopimus
Lauantain huippukohta oli eurovaaliehdokkaiden paneeli, jossa olivat mukana europarlamentaarikon avustaja Anna Mikkola, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Saramo sekä työsuojeluvaltuutettu Ari Rajamäki. Ehdokkaat esittelivät vaaliteemojaan ja keskustelivat muun muassa työelämään ja siirtolaispolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä.
Kaikki paneeliin osallistuneet ehdokkaat nostivat vahvasti työelämän kysymykset esiin.
Mikkolan mukaan nykyisillä perussopimuksilla ei voida päästä kohti sosiaalista Eurooppaa, vaan tarvitaan uusi sosiaalinen perussopimus.
– Trendi on ollut uusliberalistinen ja nyt EU:ssa puututaan EY-tuomioistuimen päätöksillä esimerkiksi lakko-oikeuteen ja yleissitovuuteen. EY-tuomioistuin tekee päätöksensä tulkitsemalla voimassa olevia perussopimuksia, jotka ovat EU:n toiminnan ydin. Nämä ovat vakavia aiheita, joihin suomalaisen ay-liikkeen ja Vasemmistoliiton tulee ottaa tosissaan kantaa. Meidän on puhuttava siitä, että tällä hetkellä EU ei suojele työntekijöitä, asiantuntevampaa ja tiukempaa EU-politiikkaa vaatinut Mikkola sanoi.
– Jos haluamme sosiaalisen Euroopan, meidän tulee saada selkeämpi sosiaalinen perussopimus.
Ari Rajamäki nosti esille työturvallisuusasiat, joita voidaan hänen mukaansa tiukentaa Euroopan Unionin lainsäädännön kautta.
– Tunnen työturvallisuusmaailman hyvin ja Suomessakin niissä asioissa riittää edelleen työsarkaa. Esimerkiksi suomalaiset nuoret ovat tapaturmatilastoissa OECD-maiden kärkipäässä, Rajamäki muistutti ja huomautti, että EU:n kautta myös tähän ongelmaan voidaan puuttua entistä pontevammin.
Kohti punavihreää
Eurooppaa
Myös ympäristöasiat nousivat kaikkien ehdokkaiden agendoilla korkealle. Pitkän työuran laivanrakennusalalla tehnyt varsinaissuomalainen Rajamäki nosti energiatehokkuuskysymysten ohella esille Itämeren kysymyksen. EU:n sisämeri on Rajamäen mukaan Suomelle erityisen tärkeä.
– Vielä 70-luvulla Rymättylässä viidestä metristä näki pohjaan, muisteli Rajamäki ja vaati EU:lta velttoja jäsenmaita suurempaa aloitteellisuutta Itämerta koskevissa kysymyksissä.
Mikkolan mielestä ympäristöpolitiikassa EU:n mahdollisuudet ovat merkittäviä.
– Tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia, koska pelkästään kansallisella tasolla toimimalla näitä isoja ongelmia ei voida ratkaista. EU voi siinä toimia hyvin, sillä ympäristöpuoli on yksi EU:n vahvimpia lainsäädäntöalueita. Tulossa on lisäksi Kööpenhaminan ilmastokokous, johon EU:n tulee saada luoduksi järkevät tavoitteet.
Mikkola ja Saramo esittivät myös kritiikkiä EU:n päästökauppajärjestelmää kohtaan.
– EU:n ympäristöpolitiikassa ilmastopaketti on rakennettu päästökaupan ympärille, mikä on markkinatalouden keino. Päästökauppaoikeuksilla keinotellaan ja tehdään kauppaa, mikä ei ole vasemmistolaisesta näkökulmasta oikea tapa toimia, linjasi viherkapitalismia kritisoinut Mikkola.
Saramon mielestä EU:n pitäisi ottaa johtava rooli ilmastokysymyksen ratkaisemisessa.
– Päästökaupalla saavutetut tulokset eivät ole kauhean rohkaisevia. EU on kuitenkin hakenut globaalisti vaihtoehtoja, joilla ympäristöongelmia voidaan ratkaista myös päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilla mekanismeilla, Saramo sanoi.
Globaali vastuu
tärkeä ehdokkaille
Myös kehitysyhteistyöasiat, siirtolaisuus ja maahanmuuttopolitiikka nousivat vahvasti esiin paneelissa. Rajamäki nosti esille kehitysmaita rokottavan aivovuodon ja penäsi EU:lta panostuksia muun muassa koulutukseen lähtömaissa, jotta Eurooppa ei nappaa koulutettuja ihmisiä ikään kuin rusinoita pullasta itselleen ja siten heikennä lähtömaan asemaa.
– Maahanmuuttokysymykset ovat jo pitkään Euroopan tasolla tärkeä kysymys, mutta ovat vasta nyt tulleet suomalaiseen valtavirran politiikkaan, totesi Saramo.
Saramon mielestä Eurooppaan tulisi luoda laillisia maahanmuuttoväyliä, jotta laittomaan maahantuloon liittyvät ihmisoikeusongelmat saataisiin kuriin. Saramo korosti myös globaalin vastuun merkitystä.
– EU:n tasolla voidaan vaikuttaa sopimuksiin esimerkiksi Afrikan maiden kanssa. Ongelma on se, että toisella kädellä annetaan kuitenkin suhteellisen pieniä summia kehitysapua ja toisaalta kahmitaan sieltä samalla kaikki mikä irti lähtee.
Esimerkiksi Saramo nosti Länsi-Afrikan tilanteen, jossa EU:n kalastuslaivastot ovat riistokalastuksellaan tuhonneet paikallisten ihmisten elinkeinon. Saramon mielestä tällaisen toiminnan jälkeen on suorastaan outoa ihmetellä sitä, että nämä ihmiset lähtevät etsimään elantoaan jostain muualta. Saramo peräsi vastuullisempaa maailmankauppaa ja korosti EU:n roolia tässä tavoitteessa.
– Olennaista on se, että EU pystyy vaikuttamaan globaalisti markkinoiden toimintaan ja voi muuttaa kaupan rakenteita, Saramo sanoi.
– On aivan selvää, että maahanmuuttovirrat tulevat lisääntymään myös Eurooppaan päin. Tämä johtuu kahdesta syystä. Ensimmäinen on talouskriisin aiheuttama taantuma, josta kärsivät eniten kehitysmaat, koska lainahanat ovat sulkeutuneet näiden maiden osalta. Toinen on ilmastonmuutos, koska pelkästään viljelykelpoisen maan vähentyminen johtaa muuttoliikkeen kasvamiseen, Anna Mikkola totesi.
– Paine hyvinvointiyhteiskunnan suuntaan on suuri. EU:n ratkaisu tähän on ollut kiristää maahanmuuttoa lähes joka tasolla.
Mikkolan mielestä muurien rakentaminen ei ole ratkaisu kysymykseen. Tärkeämpää olisi tarjota maahanmuuttajille sellaiset tukiverkostot, turvaa ja oikeuksia, joiden avulla maahanmuuttoon liittyvät sosiaaliset ongelmat voidaan ratkaista.
uutiskirje 
