Chilen vasemmistopresidentti Gabriel Boric sai odotettuja huonoja uutisia sunnuntaina. Chileläiset äänestivät selvin luvuin nurin ehdotuksen maan uudeksi perustuslaiksi. 62 prosenttia äänestäjistä sanoi ei. Boric oli laittanut arvovaltansa peliin ja ajoi vahvasti perustuslain hyväksymistä.
Chilen nykyinen perustuslaki kirjoitettiin Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin aikana. Sitä on tosin maan demokratisoitumisen jälkeen jonkin verran muutettu, mutta nyt ajatuksena oli kirjoittaa kokonaan uusi.
Taustalla oli vuoden 2019 loppupuolella alkaneet mielenosoitukset ja niistä versonut liike. Se huipentui paitsi uuteen perustuslakiprosessiin myös Boricin nousuun maan presidentiksi.
– Perustuslain hylkääminen oli odotettua, mutta tulos oli ehkä rajumpi kuin yleensä ajateltiin, kuvailee Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Yksi selitys vielä odotuksia suuremmasta tappiosta Boricille voi löytyä siitä, että Chileen oli palautettu äänestyspakko.
– Jos puoliväkisin tulee tässä tilanteessa äänestämään jotain epävarmaksi luonnehdittua, saattaa monille tulla pakollisuudestakin hiukan negatiivinen fiilis, joka hylkää/hyväksy -valinnassa toimii hylkäämisen puolesta, Teivainen muotoilee.
Samalla hän muistuttaa, että äänestämisen pakollisuuden vaikutuksista kansanäänestysten lopputuloksiin ei ole olemassa riittävästi tutkimusta, jotta asiasta voisi vielä tehdä varmoja johtopäätöksiä.
Kansa haluaa jotain uutta
Nyt Chilessä on edessä monella tapaa mielenkiintoinen tilanne. Lähes 80 prosenttia äänestäjistä sanoi pari vuotta sitten kannattavansa uuden perustuslain kirjoittamista. Boric sanoikin tappion jälkeen, että pyrkii jatkamaan perustuslakiprosessia.
Laskeneen suosion lisäksi Boricilla on ongelmana se, että hänen edustamallaan liikkeellä ei ole enemmistöä parlamentissa.
– Näin voi käydä usein Latinalaisessa Amerikassa, että tulee presidentti, jonka hallituksella ei ole tukea parlamentilta. Parlamentaarisissa järjestelmissä tukea pitää olla. Lakihankkeet pitää kuitenkin hyväksyttää parlamentissa, Teivainen sanoi KU:lle ennen kansanäänestystä
Ennen kansanäänestystä oikeisto kampanjoi voimakkaasti uutta perustuslakia vastaan – siitäkin huolimatta, että vuonna 2020 moni oikeistolainenkin kannatti uuden perustuslain kirjoittamista. Vastustamisen taustalla oli se, että oikeisto ei saanut riittävästi edustajia perustuslakia säätävään elimeen torjumaan sen näkökulmasta liian radikaaleja esityksiä.
– Siinä on yhtäältä sellaista, jota oikeisto kutsuu woketukseksi. On alkuperäiskansojen oikeuksia, ei-binääristä seksuaali-identiteettiä, vähemmistöjen oikeuksia, feminismiä ja luonnonsuojelua aika väkevästi, Teivainen kuvaili vastustamista.
Samalla Boricin taustalla olleita kääntyi vastustamaan presidenttiä, koska piti tätä liian maltillisena.
– Hallitusta on alettu kritisoida liiasta maltillisuudesta. Onko Boric sittenkin samaa paskaa eri paketissa.
Nykyisen luonnoksen kaatuminen voi hyvinkin johtaa vielä siihen, että Chile saa uuden perustuslain. Vuoden 2020 äänestys kun näytti, että muutospaineita on.
– Vasemmistossa on mitä ilmeisimmin haluja uuteen perustuslakiin eilisen kansanäänestyksen jälkeenkin. Osa oikeistolaisista saattaa ajatella, että tehdäänpä nyt sitten uusi uusi ehdotus, jolla saadaan vanhan muutospaineiden höyryt purettua, ja kun vasemmisto on nyt kärsinyt tappion, saadaan aika maltillinen versio, Teivainen sanoo.
uutiskirje 