Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin Köyhyysvahti julkistettiin tänään. Se kertoo monesta myönteisestä kehityksestä viime vuosina. Pienituloisuus ja asunnottomien määrä ovat vähentyneet. Työllisyys on huippuluvuissa.
Viimeisimmät tilastot koskevat vuotta 2020 ja osin myös viime vuotta. Muita myönteisiä tietoja ovat toimeentulotuen saajien määrän kääntyminen laskuun, pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen ja myös eläkeikäisten köyhyys on edelleen vähentynyt.
Vuonna 2020 Suomessa köyhyys tai syrjäytymisriskissä oli kolmanneksi vähiten ihmisiä kaikista EU-maista. Köyhyys- tai pienituloisuusraja on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Kotitalous on köyhä, jos sen nettotulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä tulotasosta.
Vuonna 2020 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli noin 773 000 henkilöä eli 14 prosenttia Suomen väestöstä.
Samaan aikaan raportin mukaan näkyy merkkejä köyhyyden syvenemisestä ja vakavan puutteen lisääntymisestä. Esimerkiksi ruoka-apua tarvitsee yhä useampi. Hintojen nousun vuoksi köyhyys on jo lähtenyt kasvuun.
Venäjän aloittama sota heijastuu
Keskeisin köyhyysriski on työttömyys.
Perusturva ei riitä. Siihen on tehty pieniä korotuksia, mutta ne eivät ole kompensoineet kaikkia aiempia heikennyksiä. Riittämättömän perusturvan vuoksi ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen, usein pitkäaikaisesti sekä ruoka-apuun.
Raportin mukaan Venäjän hyökkäyssodan aloittama elinkustannusten jyrkkä nousu näyttää kääntävän viime vuosien myönteisen kehityksen. Tutkijat arvioivat vuoden 2022 jälkipuoliskolla, että jo siihen mennessä toteutunut hintojen nousu on nostanut köyhyysastetta 2,5 prosenttiyksikköä. Tämä merkitsee noin 62 000 kotitaloutta lisää köyhyydessä.
Köyhyysaste on noussut erityisesti yhden aikuisen lapsiperheissä. Tässä ryhmässä nousua oli 5,8 prosenttiyksikköä. Näistä kotitalouksista on hintojen nousun jälkeen 22 prosenttia köyhyysrajan alapuolella. Hintojen nousu tiputti köyhyyteen yhteensä noin 16 000 lapsiperhettä.
Digiköyhä ei saa etäpalveluita
Eriarvoisuus on muutakin kuin aineellista puutetta. Vuodesta toiseen Suomessa näkyy vakava terveyden eriarvoisuus: pienituloiset ja vähemmän koulutetut sairastavat muita enemmän ja kuolevat muita nuorempina. Terveyspalveluita he saavat hitaammin ja vähemmän kuin muut, esimerkiksi työterveyshuoltoa saavat työssäkäyvät tai yksityisen vakuutuksen ottaneet.
Terveydenhuollon maksut ja lääkekulut aiheuttavat monille taloudellista ahdinkoa.
Uudempi ilmiö on digieriarvoisuus. Internetiä käyttää Suomessa päivittäin noin 90 prosenttia 16–89-vuotiaista, yleisimmin älypuhelimella. Yhteiskunnallisesti hyvässä asemassa olevat käyttävät digitaalisia teknologioita muita enemmän, useammilla elämänalueilla ja muita hyödyllisempiin tarkoituksiin.
Pandemia pakotti julkiset, yksityiset ja järjestötoimijat kehittämään etäpalveluja. Kaikki eivät saa niiden palveluja. Osalla ei ole varaa laitteisiin ja yhteyksiin eikä osaamista ja tukea niiden käyttöön.
Köyhyysvahdissa korostetaan, että digitalisaation eteneminen kietoutuu yhä voimakkaammin yhteen köyhyyden kanssa, jos asiaan ei puututa.
Ohjelma jo hyväksytty
Verkoston toimenpide-ehdotuksia ovat muun muassa kokonaisvaltainen toimintaohjelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hallitus julkaisi sellaisenviime viikolla. Tavoitteena on vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi verkosto vaatii perusturvan korottamista ja elinkustannusten nousun korvaamista pienituloisille.
uutiskirje 
