KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Hallitukselta suunnitelma köyhyyden vähentämiseksi – Tavoitteena sadantuhannen ihmisen nostaminen köyhyys- ja syrjäytymisriskistä vuoteen 2030 mennessä

Euroopan unionissa noin 95,4 miljoonaa ihmistä, 21,7 prosenttia unionin väestöstä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2021.

Euroopan unionissa noin 95,4 miljoonaa ihmistä, 21,7 prosenttia unionin väestöstä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2021. Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut toimintasuunnitelman köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi Suomessa. Tavoitteena on vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Asiasta kertoivat sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas) ja perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) keskiviikkona.

Toivo Haimi
12.10.2022 12.34

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu toimintasuunnitelma kokoaa yhteen toimet köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Suomi on asettanut kansalliseksi tavoitteekseen vähentää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

– Köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa tehokkaita toimia eri yhteiskunnan sektoreilla. Toimintasuunnitelma tuo tähän työhön suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas).

Sarkkinen kertoi toimintasuunnitelmasta tiedotustilaisuudessa keskiviikkona yhdesssä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) kanssa.

ILMOITUS
ILMOITUS
”Lasten köyhyyden vaikutukset yltävät niin koulutukseen, terveyteen kuin aikuisuuden työmarkkina-asemaankin.”

– On tärkeää, että Suomen tavoitteissa huomioidaan erikseen lasten köyhyys- ja syrjäytymisriskin vähentäminen, Kiuru sanoo ministeriön tiedotteessa.

– Tarvitsemme laajaa yhteistyötä ja ymmärrystä nykytilasta sekä sen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Asia on tulevaisuutemme kannalta merkittävä, sillä lasten köyhyyden vaikutukset yltävät niin koulutukseen, terveyteen kuin aikuisuuden työmarkkina-asemaankin.

Toimenpidesuosituksia ja tavoitteiden seurantaa

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mielestä on tärkeää, että Suomen tavoitteissa huomioidaan erikseen lasten köyhyys- ja syrjäytymisriskin vähentäminen.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mielestä on tärkeää, että Suomen tavoitteissa huomioidaan erikseen lasten köyhyys- ja syrjäytymisriskin vähentäminen. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema kansallinen toimintasuunnitelma kokoaa edistymisen seurantaa varten yhteen köyhyyden mittaamisen indikaattoreita.

Toimintasuunnitelmaan on koottu köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi jo toteutettuja ja valmistelussa olevia toimia eri hallinnonaloilta sekä suosituksia tuleviksi toimenpiteiksi. Erityistä huomiota toimintasuunnitelmassa kiinnitetään lapsiperheiden ja eläkeläisten köyhyyteen.

Suunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä ovat muiden muassa sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen, työn jatkaminen asunnottomuuden poistamiseksi, panostaminen heikommassa asemmassa olevien koulutus- ja osaamistason nostoon sekä eläkeläisköyhyyden vähentäminen.

Vuonna 2026 on tarkoitus tehdä laajempi puoliväliarviointi tavoitteiden saavuttamisen seuraamiseksi.

Köyhyyden vähentäminen menestyksen mittariksi

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen toivoo, että köyhyyden ja syrjäytymisen riskissä elävien ihmisten määrä otettaisiin mukaan yhteiskuntien menestyksen mittariksi. Tällä hetkellä Euroopan unionin tilastoyksikkö Euroostat käyttää AROPE-mittaria, jolla arvioidaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien ihmisten määrää.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas) mukaan toimintasuunnitelma tuo köyhyyden vähentämistyöhön suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas) mukaan toimintasuunnitelma tuo köyhyyden vähentämistyöhön suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa

Euroopan unionissa noin 95,4 miljoonaa ihmistä, 21,7 prosenttia unionin väestöstä eli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2021. Eniten köyhyys- tai syrjäytymisriskissä eläviä ihmisiä asuu Romaniassa ja vähiten Tšekissä. Suomessa osuus on EU-maiden kolmanneksi alhaisin.

EU:ssa sovitun yleistavoitteen mukaisesti köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää tulisi pienentää vähintään 15 miljoonalla henkilöllä vuoteen 2030 mennessä.

– Aika usein mitataan esimerkiksi työllisyysastetta, bruttokansantuotetta, hiilidioksidipäästöjä. Itse toivon, että köyhyyden vähentämisen tavoite nousisi hallitusohjelmiin ja politiikan päätöksenteon ytimen keskeiseksi mittariksi. Sitä saa, mitä mittaa, ministeri Sarkkinen totesi tiedotustilaisuudessa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

JVG

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

Uusimmat

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Katja Mark on uusi huippuhahmo suomalaiseen jännityskirjallisuuteen.

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

PAM: Monet palvelualojen työntekijät tarvitsevat toimeentulotukea – kiristykset pakottavat muuttamaan pois työpaikkojen läheltä

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025

Ympäristöjärjestöt pettyneitä suojeluohjelmaan – vaativat parempia korvauksia metsänomistajille

24.06.2025

Valikoiko Suomi ihmishenkiä poliittisin perustein? Edes haavoittuneita lapsia ei halua vieläkään evakuoida Gazasta Suomeen hoitoon

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään