Suomalaisten rikkaimman prosentin varallisuus jopa viisinkertaistui vuosina 1987–2019. 90 prosentilla suomalaisista kasvu oli samaan aikaan vähäistä, kerrotaan tänään julkaistavassa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportissa. Raportin julkaisee Kalevi Sorsa -säätiö. Sen on kirjoittanut 12 meritoitunutta eriarvoisuustutkijaa, jotka tarjoavat lukusia politiikkatoimia, joiden avulla voidaan lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.
Teos on jatkoa vuonna 2020 ilmestyneelle samannimiselle teokselle, joka synnytti vilkasta keskustelua eriarvoisuuden merkityksistä.
Keskustelu eriarvoisuudesta tahtoo typistyä väittelyyn tuloeroista, jotka eivät ole viime vuosina juuri kasvaneet. Vuonna 2020 ilmestynyt ja uusi teos osoittavat, että eriarvoisuus on paljon moniulotteisempi ilmiö.
Teoksen keskeinen sanoma on, että sekä tulo- ja varallisuuseroihin että koettuun hyvinvointiin liittyvää eriarvoistumista on torjuttava aktiivisesti. Se on tärkeää sekä demokratian toteutumisen että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vuoksi.
Veroremontti parantaisi oikeudenmukaisuutta
Tällä vaalikaudella verokeskustelu on koskenut lähinnä pääomaverotuksessa olevia aukkoja, joita vasemmisto olisi halunnut tilkitä, mutta se on aina törmännyt keskustan vastustukseen.
Nyt syksyllä myös SDP on alkanut puhua ensi vaalikaudella tehtävästä sopeutuksesta, joka sisältää säästöjen lisäksi myös veropohjan laajentamista. Kovaa leikkausohjelmaa valmisteleva kokoomus on jo etukäteen tyrmännyt ”verotuksen kiristykset”.
Nyt julkaistavassa raportissa VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä ja taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelevat tulo- ja varallisuuserojen kehitystä eriytetyn verojärjestelmän aikana. Vuonna 1993 tehtyjen reformien vuoksi verotuksen progressiivisuus väheni voimakkaasti, kun ansio- ja pääomatulojen verotus eriytettiin. Se on lisännyt tulo- ja varallisuuseroja viime vuosikymmeninä.
Verotuksen keinoin olisi kuitenkin mahdollista hillitä tulo- ja varallisuuserojen kasvua. Riihelä ja Tuomala ehdottavat yhtenäiseen tuloverotukseen siirtymistä. Silloin progressiivisen tuloveron kohteena olisivat kaikki tulot eli sekä ansio- että pääomatulot.
– Pääomatulojen verotuksen ja varallisuusverotuksen epäkohtien korjaaminen lisäisi yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja parantaisi samalla tuottavuutta sekä tuotannolliseen toimintaan investoimisen taloudellisia kannustimia. Se vähentäisi myös haitallista verosuunnittelua, Riihelä ja Tuomala tiivistävät teoksessa.
Köyhyys pitkittyy
Riihelä ja Tuomala tarkastelevat teoksessa myös suomalaista köyhyyttä globalisaatiokehityksen aikakaudella. Vaikka köyhyysasteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, erityisen ongelmalliseksi on muodostunut köyhyyden pitkittyminen, jonka vaikutukset etenkin lapsiin ovat haitallisia.
Äärimmäisen köyhyyden tilat ovat kuitenkin Suomessa harvoin pysyviä.
Köyhyyden torjumisessa Riihelä ja Tuomala korostavat kohdennetun sosiaaliturvan lisäksi hyvinvointipalvelujen saatavuutta.
– Universaaleilla ohjelmilla voidaan välttää tulosidonnaisen sosiaaliturvan ongelmia, kuten sosiaalista häpeää ja etujen vähäistä käyttöä. Julkisesti tarjottu peruskoulutus, perusterveydenhoito, lasten ja vanhusten hoito ja muut sosiaalipalvelut ovat ei-rahamääräistä ‘perustuloa’, joiden tulee olla kaikkien saatavilla, Riihelä ja Tuomala toteavat.
Suurituloiset äänestävät kokoomusta
Suurituloiset ovat selvästi pienituloisia ahkerampia äänestäjiä. THL:n tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ja viestinnän professori Anu Kantola tutkivat, mitä puolueita kunnallisvaaleissa 2021 äänestettiin suhteessa siihen, kuinka paljon äänestysalueella asui suurituloisimpaan kymmenykseen kuuluvia.
Kokoomus oli suurituloisten selvä suosikkipuolue, mutta myös RKP:n ja vihreiden kannatus on suhteessa korkeampi suurituloisilla alueilla.
Demokratian kannalta alueellisella segregaatiolla voi heidän mukaansa olla negatiivisia vaikutuksia.
– Erityisesti kuntavaaleissa voi olla konkreettista merkitystä sillä, miltä asuinalueilta puolueet keräävät kannatuksensa. Suurituloiset alueet voivat saada etua kunnan päätöksenteossa, koska niillä äänestetään ahkerasti, äänet keskittyvät muutamille puolueille ja valtuustoon päädytään useammin suuri- kuin pienituloisilta alueilta, Kauppinen, Wass ja Kantola huomauttavat.
Kirjan on toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Anna Rajavuori. Se on osa Kalevi Sorsa -säätiön viisivuotista eriarvoisuuden vähentämisen hanketta (2019–2023).
Uutista on muokattu 25.10. kello 11.28. Korjattu Marja Riihelän toimivan Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT:ssa, ei VTT:ssä (Teknologian tutkimuskeskus VTT).
uutiskirje 