Venezuelan valtio määräsi viime vuonna suljettavaksi yli sata radioasemaa. Se on jatkoa pitkään jatkuneelle medioiden vaientamiselle ja vaikeuttaa kansalaisten tiedonsaantia.
– Maakunnissa radioista oli tullut viimeinen tai ainoa ikkuna, jonka kautta kansalaiset saivat tietoa, ja nyt nekin menetetään kiihtyvää tahtia, mediatutkija Mariela Torrealba sanoo. Hän kuuluu viestintää tutkivan ja edistävän Medianálisis-järjestön perustajiin.
Sulkemisten takana on Venezuelan viestintäkomissio (Conatel), ja ne liittyvät pitkään sarjaan sananvapauden rajoituksia. Journalistit kuvaavat erityisesti viime vuosikymmentä termillä ”uutisten autiomaa”. Vasemmisto sai vallan vuonna 1999, ja sen otteet ovat muuttuneet koko ajan itsevaltaisemmiksi.
Valtaosa nyt suljetuista radioista on pieniä yksityisiä tai yhteisöllisiä yrityksiä, jotka eivät pystyneet täyttämään kaikkia Conatelin toimilupaehtoja. Niiden ohjelmistoon sisältyi usein vallanpitäjiä arvostelevaa sisältöä.
Lehtiä suljettiin, kansa pakeni
Venezuelassa on reilut 28 miljoonaa asukasta, joista valtaosa elää Karibian rannikon tuntumassa. Kymmenen vuotta sitten maassa ilmestyi reilut 100 päivälehteä. Niistä yli 70 on suljettu, koska valuuttamääräykset estivät painopaperin oston ulkomailta.
Useita lehtiyhtiötä ja yksityinen tv-uutiskanava myytiin yrityksille, jotka valitsivat vallanpitäjiä myötäilevän toimituspolitiikan. Vuonna 1930 perustettu kriittinen Radio Caracas Radio menetti kokonaan toimilupansa.
Jotkut viestimet siirtyivät internetiin mutta eivät enää tavoittaneet entisiä lukijoitaan. Sadat toimittajat ja muut mediatyöläiset ovat vaihtaneet alaa tai muuttaneet ulkomaille.
Venezuelaa koetellut pitkä talouslama on kutistanut bruttokansantuotetta 75 prosenttia ja tuonut hyperinflaation sekä rahan arvon romahduksen. Kymmenkuntaa viime vuotta ovat leimanneet myös jyrkkä poliittinen vastakkainasettelu ja sosiaalinen kriisi. Kaiken seurauksena maasta on paennut yli seitsemän miljoonaa ihmistä.
Virallinen totuus vallalla
Medianálisis käy kyselemässä sisämaan asukkailta, mistä he hankkivat nyt tietonsa.
– Harva mainitsee jonkin tiedotusvälineen. Enemmistö viittaa sosiaaliseen mediaan, mutta senkin käyttö on vaikeaa huonojen nettiyhteyksien tai sähkön puuttumisen vuoksi, Torrealba kertoo
Yaritagua on noin 100 000 asukkaan maaseutukaupunki, jonka ruuanjakelupisteellä haastateltiin joulukuussa 40:tä henkilöä. Vain 3 kertoi käyttävänsä sähköpostia ja 14 kännykkää, mutta useimmilla nekin olivat lainassa jälkikasvulta tai naapurilta.
– Väestömme ei ole vain köyhtynyt vaan kärsii myös syvästä tiedon puutteesta. Tarjolla on pelkkä virallinen totuus, mikä mahdollistaa valheelliset tiedotuskampanjat ilman, että ihmiset pystyvät ilmaisemaan eriäviä mielipiteitä, Torrealba sanoo.
Ricardo Tarazona johtaa mediaväen ammattiliittoa Yaracuyssa, joka on noin 700 000 asukkaan osavaltio maan keskilännessä. Hänen mukaansa alueella on suljettu tänä vuonna ainakin 5 radiota. Vuonna 2014 niitä pantiin kiinni 14.
– 14:stä 9 sai aloittaa uudelleen, mutta uutis- ja asiaohjelmat vaihtuivat musiikkiin ja mainoksiin, hän kertoo.
Uutisaineistoa kanaville tarjoaa valtion tv-yhtiö VTV.
Maduro puhuu vähemmän
Sananvapautta valvovan ajatushautomo Espacio Públicon johtaja Carlos Correa on havainnut, että monet radioasemat ”ovat ryhtyneet ilman eri kehotusta välittämään valtion tv:n aineistoa”.
Näin selittyy sekin, miksi presidentti Nicolás Maduron alkuaikoina aktiivisesti harrastamat radio- ja televisiolähetykset ovat harventuneet. Hän tuli valtaan 2013, ja ensimmäisinä vuosina puheita kuultiin jopa useita viikossa. Nyt tarve lienee vähentynyt.
Correan mukaan radioiden sulkemisten taustalla vaikuttavat alue- tai kuntatason poliitikot, jotka haluavat omia tai ainakin omalta kannaltaan luotettavia viestimiä.
Nimettöminä haastatellut suljettujen radioiden edustajat valittavat, että Conatel asettaa hankalia ehtoja niiden uudelleen avaamiselle. Luvan saadakseen omistajat joutuvat pidättymään vallanpitäjien arvostelusta.
Correan mukaan pelkästään radioasemilta vaadittavan teknisen varustelun hankkiminen maksaa 5 000–10 000 euroa, mikä on valtava summa pienyrittäjille köyhtyneessä maassa.
Radiomainonta supistui talouslaman myötä, mutta se on elpymässä. YK:n alueellisen talouskomission mukaan Venezuelan talous saattoi kasvaa vuonna 2022 jopa 12 prosenttia lisääntyneen öljyntuotannon ansiosta.
Miljoonat asuvat ”uutisten autiomailla”
Sananvapaus- ja journalistijärjestöt valittavat, että radioasemia arvioidessaan valtio painottaa enemmän byrokraattisten vaatimusten täyttämistä kuin oikeutta moniarvoisen informaation jakamiseen.
Radioiden sulkeminen on jättänyt useita tuhansia ihmisiä vaille työtä. Menetettyjen kuulijoiden määrää on vaikeampi arvioida. Esimerkiksi öljyä tuottavassa Zulian osavaltiossa on lähes viisi miljoonaa asukasta, ja siellä lopetettiin 33 radioasemaa viime vuonna.
– Alueille, joilla asuu lähes 14 miljoonaa venezuelalaista, on muodostunut täydellisiä tai osittaisia uutisten autiomaita, arvioi Manuela Balbi median ja yhteiskunnan tutkimuslaitoksesta (Ipys).
Sananvapauden tilaa valvovat YK:n ja Amerikan maiden järjestön edustajat antoivat elokuun lopussa Venezuelaa koskevan lausunnon. Sen mukaan maan hallitus rajoittaa kasvavassa määrin kansalaisten tiedonsaantia luotettavista ja riippumattomista lähteistä. Samaan aikaan mediaa painostetaan yhä ankarammin itsesensuuriin.
lehti 