Kaikkea ei ole tällä vaalikaudella tehty, mitä olisi pitänyt tehdä talouden tasapainottamiseksi, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi tiistaina STTK:n järjestämässä vaalipaneelissa.
– On muutamia matalalla roikkuvia hedelmiä, joita muutama hallituskumppani, tai ainakin yksi, esti. Otetaan nyt esimerkiksi osinkoverojärjestelmä. Se on nyt jo lähes miljardin ja ensi vaalikaudella yli miljardin verotuki kaikkein varakkaimmille suomalaisille.
Saramo tarkoitti listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta, josta tuoreimpien tietojen mukaan yli 70 prosenttia kohdistuu ylimmälle tulokymmenykselle.
Ennen vaalipaneelia STTK:n talousseminaarissa kuultiin valtiovarainministeriön madonluvut velkaantumisen jatkumisesta jos suurta sopeutusta ei aloiteta vaalien jälkeen.
– Tämä on kylmää luokkapolitiikkaa, että annetaan heille vailla kunnon perusteita. Meillä on ollut varaa tuhlata lähes miljardi vuodessa. Hallituksen pitäisi korjata tämä tulopuoli, Saramo palasi vasemmistoliiton ja keskustan välillä pari vuotta sitten käytyyn taisteluun, joka päättyi siihen, ettei osinkoverotusta saatu tällä vaalikaudella korjattua.
Keskusta yhä vastaan
Nyt samaa mieltä vasemmistoliiton kanssa on myös SDP. Kun STTK:n paneelissa kysyttiin puolueiden sopeutuskeinoja, SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen nosti osinkoverouudistuksen ainoana konkreettisena keinona.
– Pienituloiset yrittäjät eivät siitä hyödy vaan se menee suurituloisille suurimmaksi osaksi, Mäkynen perusteli.
Keskustaa paneelissa edustanut Markus Lohi oli edelleen samalla kannalla, että yrittämisen verotusta ei saa kiristää.
– Pitää sallia menestyminen ja se, että työllistetään ja kasvetaan.
Keskustan talousohjelman mittakaava on Lohen mukaan noin 2,5 miljardia leikkauksia ensi vaalikaudella ja 0,5–1 miljardi lisää veroja.
Tanskan veroasteella ei velkaannuttaisi
STTK julkaisi aamulla teettämänsä kyselyn, jonka mukaan suomalaiset eivät ole valmiita maksamaan lisää veroja julkisten palvelujen turvaamiseksi. Poikkeuksen tekevät vain vasemmistoliiton kannattajat.
Jussi Saramo ei yllättynyt kyselyn tuloksista, koska hänen mukaansa päivästä toiseen julistetaan verotuksen olevan tapissa ja Suomessa verotettavan enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa.
– On totta, että sen jälkeen kun edellinen hallitus siirsi kiky-sopimuksella veroja työnantajilta palkansaajille, siellä tuli muutosta. Mutta kun katsotaan kokonaisuutta, niin palkkojakin verotetaan Ruotsissa enemmän.
Jos Suomessa olisi ollut tällä vuosituhannella Tanskan kokonaisveroaste, velkaa ei olisi tarvinnut ottaa euroakaan, Saramo vertasi.
Hän piti olennaisena, miksi viime vuosikymmenestä tuli niin sanottu menetetty vuosikymmen: koska silloin leikattiin kasvun eväät. Nyt sen sijaan Suomeen investoidaan enemmän kuin vuosiin.
– Pitää verottaa sitä, mikä ei vie kasvun edellytyksiä, mikä ei ole hyödyllistä vaan on haitallista ja sen takia nostin osinkoverotuksen esiin.
VM:llä mielipide, vasemmistoliitolla omansa
Palkansaajien ja pienituloisten verotusta vasemmistoliitto sen sijaan ei halua korottaa. Veronkorotuksia vasemmistoliiton pian julkistettavassa vaaliohjelmassa on useampi miljardi, mutta kokonaisveroaste laskisi hieman, Saramo raotti.
Vasemmistoliitto ei ole eri mieltä valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta, Saramo kertoi, mutta on eri mieltä ministeriön esittämästä kolmen miljardin euron leikkauksesta ensi vaalikaudella.
– Se on VM:n virkamiesmielipide, että kokonaisveroastetta lasketaan. Se on laskenut vuosituhannen alusta 47 prosentista 42:een. Jos ajatellaan, että tämä jatkuu, meillä on vaje. Mutta meillä on poliittinen mielipide, että me haluamme tehdä tasapainotuksen vastuullisemmin niin, että pohjoismainen hyvinvointivaltio säilytetään.
uutiskirje 
