Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennukseen sisältyvät verohyödyt jakautuvat Suomessa erittäin epätasaisesti. Niin kutsuttujen huojennettujen osinkojen kevyestä verotuksesta koituvasta verohyödystä yli 71 prosenttia kohdistui vuonna 2020 ylimpään tulokymmenykseen kuuluville, kertoo Finnwatchin tänään julkistama seurantaraportti.
Myös suurituloisimman kymmenyksen sisällä verohyöty painottui vahvasti kaikista kovatuloisimpiin.
– Uusimpien tilastojen pohjalta laadittu raporttimme vahvistaa käsitystä siitä, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus on yksi verojärjestelmämme suurimmista epäkohdista, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.
Suomessa on käytössä kansainvälisesti poikkeava osinkoverojärjestelmä, jonka puitteissa listaamattomasta yhtiöstä voi tiettyjen ehtojen täyttyessä nostaa 75 prosenttia osingoista verovapaasti. Näiden kevyesti verotettujen niin sanottujen huojennettujen osinkojen kokonaismäärä nousi vuonna 2020 jo 2,4 miljardiin euroon. Kokonaissummasta lähes 1,8 miljardia euroa on osingonsaajille verovapaata tuloa.
Summat ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2020 peräti 17 prosenttia eikä kasvu näytä Finnwatchin mukaan loppuvan tähän.
Miesten osuus kaikista listaamattomien osakeyhtiöiden maksamista verovapaista osingoista ylsi 78 prosenttiin, ja lähes kolmannes osingoista maksettiin 50–59-vuotiaille. Huojennettuja osinkoja nostettiin maantieteellisesti eniten maan etelä- ja länsiosissa.
Osingonsaajille jo 800 miljoonan tuki
Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus luokitellaan verotueksi, ja valtiovarainministeriö laatii sen kehittymisestä tasaisin väliajoin ennusteita.
Verotuen kasvu on ollut viime vuosina nopeaa. Sen määrän arvioitiin vielä vuonna 2019 jäävän 405 miljoonaan euroon. Ministeriön tuoreimmassa arviossa verotuki nousee jo 830 miljoonaan euroon vuonna 2023. Verotuki tarkoittaa tässä yhteydessä verotuloa, joka menetetään, kun osinkoja verotetaan niin kutsuttua normijärjestelmää kevyemmin.
– Viime aikoina on kuultu paljon vaatimuksia julkisten menojen leikkaamisesta. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen pitäisi olla kaikkien leikkauslistojen kärjessä. Miksi yhteiskunta tukee yli 800 miljoonalla eurolla vuodessa osingonsaajia, joista valtaosa lukeutuu maamme hyvätuloisimpiin, kysyy Hietanen.
Tämä on kysymys, joka on esitetty monta kertaa tällä vaalikaudella. Vastaus on, että keskusta ei salli verotukeen puuttumista. Asiasta käytiin sanailua vasemmistoliiton ja keskustan välillä viimeksi helmikuussa vuonna 2021.
– Listaamattomien yritysten veroetu on tutkitusti haitallinen Suomen kansantaloudelle ja kallis veronmaksajien kukkarolle. Kun yhteinen tavoitteemme on saada kestävyysvaje kuriin ja investoinnit nousuun, eivätkö nämä ole juuri sellaisia kysymyksiä, joista on syytä käydä laajaa julkista keskustelua, kysyi silloin opetusministerinä toiminut vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Jussi Saramo.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi vastasi asian olevan puolueella kynnyskysymys: yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää.
Kannustaa tulonmuuntoon
Finnwatchin mukaan verohyötyjen epätasaisen jakautumisen ohella listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen on havaittu aiheuttavan useita ongelmia.
Huojennettujen osinkojen matalaksi muodostuva veroaste kannustaa suurituloisia tulonmuuntoon eli muuntamaan korkeammin verotettuja palkkatuloja osingoiksi. Tämä leikkaa etenkin kuntien verotuloja, koska toisin kuin ansiotuloista, pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa. Lisäksi osinkoverohuojennuksen on todettu ohjaavan haitallisesti monia taloudellisia päätöksiä.
Finnwatch vaatii listaamattomien yhtiöiden osinkoverojärjestelmän pikaista korjaamista. Haitallisia kannustinvaikutuksia omaavan ja epäoikeudenmukaisen järjestelmän korjaamista ovat esittäneet myös useat asiantuntijatyöryhmät hallituksen yritystukityöryhmästä valtiovarainministeriön asettamaan yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmään.
Otsikko on muutettu 25.10. kello 12.40.