Kokoomus ajaa huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen leikkauksia sosiaaliturvaan, jos se pääsee hallitukseen. SOSTEn maanantaina julkistama selvitys osoittaa pienimpien perusturvaetuuksien olevan jo nyt kaukana kohtuullisen toimeentulon minimin tasosta.
Riittävää minimitasoa mitataan Kuluttajatutkimuskeskuksen laskemilla viitebudjeteilla. Niiden tarjoama toimeentulo on niukka, kun sitä verrataan väestön keskimääräiseen kulutukseen.
Perusturvan varassa elävien on selvittävä vielä huomattavasti pienemmällä summalla kuin mitä viitebudjetit suosittelevat.
SOSTEn selvityksessä havainnollistetaan esimerkkilaskelmilla, kuinka kaukana pienimmät perusturvaetuudet ovat kohtuullisen minimin tasosta. Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvan peruspäivärahaa saavan työttömän miehen on pärjättävä 389 euroa viitebudjettia pienemmällä summalla kuukaudessa. Tampereella asuvalla vaje on 346 euroa.
Esimerkkitapauksissa peruspäivärahaa saavalla syntyy oikeus myös toimeentulotukeen. Toimeentulotuen jälkeenkin vajetta suhteessa viitebudjettiin jää vielä noin 158 euroa.
Vastaava kahden työttömän aikuisen ja kahden lapsen perheellä vajaus on Helsingissä 675 euroa ja Tampereella 577 euroa. Toimeentulotuen jälkeen vaje viitebudjettiin on yhä noin 260 euroa.
– Viitebudjettien taso tarjoaa elämään vain välttämättömyydet, ja nykyisen perusturvan varassa on pärjättävä vielä selvästi vähemmällä. Liian pienillä tuloilla sinnittely saa toiset turvautumaan pikavippeihin, toiset esimerkiksi jättävät käymättä lääkärillä tai ostamatta heille määrättyjä lääkkeitä, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Ruokaan jää 12 euroa päivässä
SOSTEn Erja Saarinen on havainnollistanut, mihin minimibudjetit riittävät euroina.
Alle 45-vuotiaan yksin asuvan miehen minimibudjetista riittää 12 euroa päivää kohden.
Kuukaudessa on 24 euroa terveydenhoitoon, lääkkeisiin ja terveydenhuoltotarvikkeisiin. 30 euroa on varattu henkilökohtaiseen hygieniaan, kauneudenhoitoon ja esimerkiksi parturi- ja kampaamokäynteihin. Vaate- ja kenkäostoksiin on käytettävissä 49 euroa.
Älypuhelin, tietokone ja niiden liittymät ovat käytännössä pakollisia digitalisoituneesa yhteiskunnassa. Niihin on minibudjetista riittää 71 euroa kuukaudessa.
Korotustarve 20 prosenttia
SOSTEn mukaan kohtuulliseen minimiin pääsemiseksi korotustarpeet vaihtelevat eri elämäntilanteissa ja eri asuinpaikkakunnilla. Selvää on se, että perusturvaan tarvittavat korotukset ovat suuria.
– Seuraavalla hallituskaudella ei pidä lähteä entisestään kurjistamaan köyhimpien ihmisten tilannetta. Perusturvaa on parannettava korottamalla työttömien perusturvaa ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahaa 20 prosentilla, Anna Järvinen vaatii.
Vuonna 2022 työttömän peruspäiväraha oli 742 euroa kuukaudessa. Päivärahoissa tämä tarkoittaisi noin 150 euron korotusta. Valtiolle korotus maksaisi noin 280 miljoonaa euroa vuodessa.
– Suomessa elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä lähes 800 000 ihmistä ja elinkustannusten nopean nousun on arvioitu lisänneen köyhyyttä entisestään. Seuraavan hallituksen on laadittava pitkän aikavälin suunnitelma perusturvan korottamiseksi, sen sijaan, että mietitään sosiaaliturvan leikkauksia, Järvinen sanoo.
Elämisen kurjemmaksi tekeminen ei kannusta
Sosiaaliturvan leikkauksia perustellaan kannustimilla. Ajatus kulkee niin, että sosiaaliturvan korkean tason takia ihmiset eivät mene töihin. Sosiaaliturvan leikkaukset nähdään keinona parantaa työllisyyttä.
”Ajatuksena on, että kun työttömien sosiaaliturvaa leikataan ja elämisestä tehdään kurjempaa, he valitsevat sosiaaliturvan sijaan töihin menon. Perusturvan varassa elävillä työttömillä toimeentulo on jo nyt kohtuulliseksi katsottavaa paljon matalammalla summalla kituuttelua ja aikaa vievää tuen hakemista monista eri lähteistä. Se ei tarjoa helppoa, joutilasta elämää”, SOSTEn selvityksessä vastataan tähän näkemykseen.
Selvitys perustuu VTT Pertti Honkasen SOSTElle tekemiin laskelmiin.
uutiskirje 
